Opinnäytetyön aiheena on työttömyysturvan aktiivimalli, jota yleisesti kutsutaan työttömän aktiivimalliksi. Aktiivimalli tuli voimaan tammikuussa 2018. Aihe on ajankohtainen ja mielenkiintoinen ja se sai runsaasti huomiota myös mediassa. Vuoden 2018 aikana ministeriössä on käyty keskustelua omatoimisen työnhaun mallin voimaantulosta 2019 vuoden alusta. Tätä kutsutaan nimellä aktiivimalli 2. Opinnäytetyössä pyritään tuomaan esiin työttömien ajatuksia, tuntemuksia ja seurauksia aktiivimallin voimaan tulemisen jälkeen. Yhteistyökumppanina opinnäytetyössä on Trilla, joka vastaa Kauhajoen kaupungin sekä Teuvan, Isojoen ja Karijoen kuntien työllisyyspalveluista. Aineisto kerättiin Trillassa teemahaastatteluin yksilö- ja ryhmähaastatteluina. Haastateltavana oli kahdeksan työtöntä ja Trillan kuusi työntekijää. Tutkimuskysymykset olivat, että miten työttömät ovat työttömän aktiivimallin täyttäneet ja mitkä ovat työttömän aktiivimallin seuraukset työttömälle. Työllisyyden aktivointipolitiikkaa, johon työttömyysturvan aktiivimallikin kuuluu, on toteutettu jo 1800 luvulta lähtien. Jo silloin julkinen avustus oli vastikkeellista. Viljaa ei saanut, jollei tehnyt työtä vastikkeeksi. 1960 luvulla aloitettiin maksamaan työttömyyskorvausta, joka vastaa nykyistä peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea. Aktivointipolitiikan ensisijainen tarkoitus on saada työtön nopeasti takaisin palkkatyöhön. Euroopan unioni ohjaa suosituksillaan jäsenmaidensa työvoimapolitiikkaa, vastuu toteutuksesta on kuitenkin jäsenmailla. Maat seuraavat toistensa työvoimapolitiikkaa, koska itse ei tarvitse kaikkea keksiä, vaan hyviä ideoita voi lainata. Suurin osa haastatelluista työttömistä täytti työttömyysturvan aktiivimallin velvoitteen. He täyttivät velvoitteen kuntouttavalla työtoiminnalla, työkokeilulla, palkkatuetulla työllä ja työvoimapoliittisella koulutuksella, mutta yrittäjyydellä haastatelluista työttömistä ei kukaan täyttänyt velvoitetta. Kuntouttava työtoiminta koetaan mielekkääksi, koska toiminta tuo elämään säännöllisyyttä, yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja sosiaalisia suhteita. Työttömät kaipaavat enemmän positiivista kannustusta sekä rahallisesti tuntuvaa korvausta aktivointiin osallistumisesta.