Yrittäjyysaikomusten tutkimisesta on vähitellen kehittynyt itsenäinen tutkimussuuntaus yrittäjyystutkimuksen sisään. Lukuisista aikaisemmista tutkimuksista huolimatta erityisesti pitkittäistutkimukset ovat olleet vähäisiä. Käsillä olevan artikkelin tarkoitus on tuottaa kontribuutiota tähän aukkoon käsittelemällä ammatillisella toisella asteella opintojen aikana mitattujen opiskelijoiden yrittäjyysaikomusten muutosta valmistumisen jälkeen. Aineiston pitkittäisasetelma on ainutlaatuinen: opintojen aikana yrittäjyysaikomuksia on mitattuna kolmena opintovuotena ja lisäksi vuosi valmistumisen jälkeen samalta henkilöltä.

Artikkelin tavoitteena on selvittää yrittäjyysaikomusten kehittymistä toisen asteen opiskelijoiden kohdalla opintojen aikana ja niiden jälkeen sekä samalla testata Theory of Planned Behavior (TPB) -mallin toimivuutta pitkittäisaineistolla. Tutkimuksella vastataan seuraaviin tutkimuskysymyksiin: 1) miten yrittäjyysaikomukset kehittyvät opintojen aikana ja valmistumisen jälkeen, 2) miten asenteiden, lähipiirin tuen ja pystyvyysuskomuksen muutos vaikuttaa yrittäjyysaikomusten muutokseen ja 3) onko sukupuolella ja vanhempien roolimalleilla vaikutusta yrittäjyysaikomusten muutokseen tai siihen, miten yrittäjyysaikomukset, yrittäjyysasenteet, käsitys lähipiirin tuesta ja pystyvyysuskomus kehittyvät. Aineistoa on kerätty Entre Intentio -mittaristolla, joka pohjautuu pitkälti Ajzenin TPB-teoriaan (1991).

Koulutuskeskus Sedusta vuosina 2010-2013 valmistuneille suunnattu yrittäjyysaikomusten tutkimus toteutettiin lokakuussa 2014 – tammikuussa 2015 osana Koulutuskeskus Sedusta valmistuneiden yleistä sijoittumistutkimusta. Heidän valmistumisestaan oli ehtinyt kulua tutkimushetkellä noin vuosi. Tämän artikkelin aineisto koostuu sellaisista vastanneista, jotka olivat valmistuneet vuosina 2010-2011 ja joille löydettiin kaikilta opintovuosilta aiempi Entre Intentio -mittauksen tulos. Kaiken kaikkiaan vuosina 2010-2011 valmistuneita vastanneita oli seurantatutkimuksessa 454 valmistunutta, joista 60:lle vastaajalle löytyi valmistumisen jälkeisen mittauksen lisäksi aiempi mittaustulos jokaiselta kolmelta opintovuodelta. Tämän tutkimuksen analyysi perustuu neljän mittauksen aineistoon.

Kokonaistulokset osoittivat, että yrittäjyysaikomukset laskevat ensin toiselle opintovuodelle, mutta nousevat sen jälkeen tasaisesti hieman korkeammalle valmistumisen jälkeen kuin opintojen alkaessa. Muutokset eivät ole tilastollisesti merkitseviä, joten yrittäjyysaikomukset ovat verrattain stabiileja. Toisaalta asenteet yrittäjyyttä kohtaan kehittyvät voimakkaasti positiivisemmiksi valmistumisen jälkeen, kun taas arvio lähipiirin tuesta valmistuneen yrittäjyysuraa kohtaan kehittyy negatiiviseen suuntaan. Pystyvyys yrittäjän toimimiseen säilyy suurin piirtein samalla tasolla sekä opintojen aikana että valmistumisen jälkeen. Miesten ja naisten välillä ei ole juurikaan eroa yrittäjyysaikomusten tai yrittäjyysasenteiden muutostrendeissä, mutta pystyvyys yrittäjänä toimimiseen kehittyy eri tavalla miehillä ja naisilla. Naisilla pystyvyys laskee huomattavasti opintojen aikana kun taas miehillä se nousee toiselta vuosikurssilta tasaisesti valmistumisen jälkeiseen aikaan. Myös arvio läheisten mielipiteestä on negatiivisempi naisilla valmistumisen jälkeen. Niillä opiskelijoilla, joilla vähintään toinen vanhemmista toimii yrittäjänä, yrittäjyysasenteet ja -aikomukset, pystyvyys toimia yrittäjänä sekä arvio lähipiirin tuesta kehittyvät positiivisemmin kuin muilla. Lineaarinen regressioanalyysi aikomusten muutoksesta osoittaa, että eniten aikomusten muutosta selittää asennemuutos ja sen jälkeen muutos pystyvyydessä toimia yrittäjänä. Myös lähipiirin tuen muutos selittää positiivisesti muutosta. Mallissa sukupuolella tai vanhempien yrittäjyydellä ei ole tilastollista merkitsevyyttä. Koko malli selittää muutoksen vaihtelusta 45 %.

Tulokset osoittavat, että toisen asteen yrittäjyyskasvatuksessa on tärkeää kiinnittää huomiota erityisesti asennekasvatukseen ja tukea opiskelijoiden käsitystä omasta pystyvyydestään toimia yrittäjänä. Ne opiskelijat, joilla on yrittäjyyteen liittyviä roolimalleja omassa perheessään, tulisi ottaa erityisesti huomioon yrittäjyyskasvatusta suunnitellessa.

Avainsanat: Yrittäjyysaikomukset, ammatillinen toinen aste, pitkittäistutkimus