Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisia vaikutuksia musiikilla on muistisairaan ihmisen käytösoireisiin. Tutkimukseni yhteistyökumppanina toimi tehostetun asumispalvelun yksikkö Pohjois-­Pohjanmaalta. Asukkaiden yksityisyyden turvaamiseksi, en kerro työssäni yksiköstä tarkempia tietoja.

Tutkimus on toteutettu toimintatutkimusta ja tapaustutkimusta soveltaen. Suoritin keväällä 2015 kolmen viikon tutkimusjaksot tehostetun palveluasumisen yksikössä Pohjois-­Pohjanmaalla. Yksiköstä mukana tutkimusjaksolla oli kolme asukasta. Jokaisen asukkaan kanssa pidin henkilökohtaisesti suunnitellun musiikkituokion kaksi kertaa viikossa kolmen viikon ajan, yhteensä siis kuusi kertaa.

Keskeisimpiä tutkimustuloksia oli, että musiikin vaikutukset olivat asukkaaseen nähden hyvin yksilökohtaisia. Välittömät lyhytaikaiset positiiviset vaikutukset olivat helpommin havainnoitavissa kuin pitkäaikaiset hoitotyöhön ulottuvat vaikutukset, joita ei juuri esiintynyt kolmen viikon mittaisella tutkimusjaksolla. Merkittäviä lyhytaikaisia vaikutuksia olivat asukkaan rauhoittuminen, kontaktin paraneminen sekä mielialan koheneminen. Havainnoinnin perusteella positiivisiin reaktioihin vaikuttivat musiikin tempo, sävelkorkeus, äänenvoimakkuus ja laulun tunnettavuus.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että musiikin käyttö hoitotyössä voi avata vuorovaikutuksen mahdollisuuksia käytösoireisen muistisairaan ja hoitohenkilökunnan välille ja näin ollen vähentää käytösoireiden ilmenemistä arjessa. Tutkimukseni tuloksia voidaan hyödyntää erityisesti arjessa tutkimukseen osallistuneiden asukkaiden kanssa.