Opinnäytetyön kohteena oli 1800-luvun lopulla rakennettu ja arviolta vuonna 1900 valmistunut, sekä 1910-luvulla laajennettu vanha kasarmirakennus. Rakennus on suojeltu, ja toimii nykyisin nuorisotoimen bänditalona. Bändikäytössä rakennus on toiminut vuodesta 2004. Tavoitteena oli selvittää kohteen nykyistä kuntoa ja korjaustarvetta sekä laajuutta. Kohteeseen tehtiin kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus. Lisäksi tehtiin korjausehdotus yhteen rakenneosaan, joka osoittautui tutkimusten yhteydessä kastuneeksi ulkopuolisesta kosteudesta. Työhön kuuluivat alkukatselmus, tutkimussuunnitelma, tutkimukset sekä korjausehdotus. Kaikista työvaiheista laadittiin raportti tilaajalle. Osan tutkimustyön vaiheista suoritti ulkopuolinen yritys, koska itsellä ei ollut vaadittavaa kalustoa, mutta myös noista tuloksista laadittiin yhteenveto omaan tutkimusraporttiin.

Kohdetta tutkittiin rakennetta rikkomattomin sekä rikkovin menetelmin. Tutkimukset tehtiin tutkimussuunnitelman mukaisesti. Lämpökameratarkastelu sekä kosteustekninen katselmus suoritettiin koko rakennuksen osalle yleisesti ja poikkeukset raportoitiin tilaajalle, muut tutkimukset oli määritetty paikallisesti osoitettuihin kohtiin. Kuntotutkimusraportin liitteeksi tehtiin olosuhdearvio tutkimustulosten perusteella Työterveyslaitoksen Ohje työpaikkojen sisäilmastoselvityksiä ja olosuhdearviointeja tekeville mukaisesti.

Tutkimustulosten perusteella rakenteet ovat yleisesti melko hyvässä kunnossa, eikä kosteusteknisiä ongelmia ole rakenteissa kuin paikallisesti. Kosteustekninen riski, joka tutkimuksissa paljastui, koskettaa ulkoseinän alaosaa. Tutkimuksissa todettu seinän kastuminen vaikuttaa paikalliselta. Ilmanvaihtolaitteisto on ikääntynyttä ja ilmanvaihdossa on myös epäpuhtauksia, mikä pääsee vaikuttamaan sisäilmaan. Rakennuksessa todettiin useita kuitulähteitä sisäilmaan. Vaurioituneita rakenteita ei ilmennyt kuin paikallisesti rakenneavausten yhteydessä. Rakennuksessa on massiivitiiliseinät, joita on vain paikallisesti levytetty sisäpuolelta. Väliseinistä osa oli kevytrunkoisia kipsilevyseiniä, jossa välissä on villaeristys. Rakennuksessa on useissa tiloissa alaslaskettuja kattoja, joissa olevilla villaeristeillä on riski tuoda kuituja sekä muita epäpuhtauksia huoneilmaan. Avoimia väliseinissä olevia villaeristepintoja myös havaittiin tutkimusten osalta paikallisesti. Johtopäätökset ja suositeltavat toimenpiteet tehtiin tutkimusraporttiin rakenneosakohtaisesti.

Korjausehdotukseen valittiin kohta, joka osoittautui tutkimusten mukaan kastuneeksi. Tämä muodostaisi riskin kantavien rakenteiden rapautumiselle sekä laajentuessaan sisäilmalle. Korjausehdotuksessa sovellettiin RT-kortistossa olevia ohjeita, koska suoraa ohjetta kyseisen kohdan korjaamiselle ei löytynyt. Ehdotuksessa pyrittiin huomioimaan rakenteen lämpö- ja kosteustekninen toimivuus parempana kuin lähtötilanteessa, lisäksi ehdotuksessa pyrittiin estämään rakenteen kastuminen jatkossa, sekä huomioitiin, että rakenteeseen päässyt kosteus pääsisi tasaantumaan rakenteesta pois.