Nykysuomessa vanhemmuuteen kasvu ja kasvun tukemisen merkitys korostuvat, sillä vanhemmuudelle asettavat haasteita työelämän suorituspainotteisuuden lisääntyminen, työelämän kiireisyys, perheen merkityksen muutokset, yksilökeskeisyyttä korostavan ajattelutavan yleistyminen sekä mielenterveysongelmien ja alkoholinkäytön kasvu. Neuvolatyössä näihin vanhemmuuteen kasvun haasteisiin on pyritty vastaamaan yksilöohjauksen lisäksi myös perhevalmennuksen avulla. Perhevalmennuksen tarkoituksena on antaa vanhemmille valmiuksia vanhemmuuteen kasvuun, synnytykseen ja lapsen hoitoon. Perhevalmennusta on pyritty viime aikoina kehittämään paremmin vanhempien tarpeita vastaavaksi, jolloin suurista luentotyyppisistä valmennuksista on siirrytty pienryhmiä hyödyntäviin valmennuksiin. Perhevalmennuksen toteuttamisessa on kuitenkin suuria eroja eri puolilla maata. Kuopiossa on kehitetty viiden tapaamisen perhe- ja synnytysvalmennusmalli, mutta sen toteuttaminen ei ole kuitenkaan onnistunut toivotusti riittämättömien resurssien takia.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli suunnitella ja toteuttaa neljä kertaa kokoontuva lastaan odottavien vanhempien vanhemmuuden tukemiseen tähtäävä pienryhmä. Tavoitteena oli kehittää Pyörön neuvolaan pienryhmää hyödyntävä perhevalmennuksen toimintamalli, joka tukee vanhempia vanhemmuuteen kasvussa, antaa vanhemmille valmiuksia selviytyä lapsen syntymän aiheuttamasta kriisistä ja ehkäisee osaltaan synnytyksen jälkeistä masennusta. Perhevalmennus toteutettiin Kuopion sosiaali- ja terveyskeskuksen Petosen kaupunginosan, Pyörön neuvolassa 19.8–30.9.2008. Perhevalmennuksiin osallistuvat perheet olivat ensimmäistä lastaan odottavia, tulevia vanhempia. Iältään ryhmän jäsenet olivat 24–30–vuotiaita. Neljän perhevalmennuskerran teemat olivat raskausaika, parisuhde ja seksuaalisuus, vauvanhoito ja imetys sekä synnytys, vanhemmuus ja synnytyksen jälkeinen masennus. Ryhmien toteutuksessa käytettiin Engeströmin oppimisen mallia ja ryhmän jäsenten tiedon nähtiin rakentuvan sosiokonstruktiivisen oppimisnäkemyksen mukaisesti. Saadun palautteen perusteella ensimmäistä lastaan odottavat vanhemmat kokivat perhevalmennuksen tärkeäksi. Vanhemmat kokivat hyötyvänsä pienryhmämuotoisesta perhevalmennuksesta ja saavansa tukea vanhemmuuteen kasvuun niin ryhmänohjaajilta kuin muilta samassa tilanteessa olevilta vanhemmilta.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että perhevalmennuksen järjestäminen ryhmän tarpeita vastaavaksi sekä oleellisten ja askarruttavien asioiden nostaminen ryhmän tietoisuuteen ovat merkittäviä asioita raskauden, synnytyksen ja vanhemmuuteen kasvun kannalta.