Hampaiston röntgentutkimukset ovat hammaslääkärille hyödyllinen diagnosoinnin ja hoidon seurannan väline. Lasten oikomishoitojen suunnitteluun ja seurantaan kuuluvat sekä panoraama- että lateraalikallokuvaus. Suomessa on käytössä panoraamatomografiaröntgenlaitteita noin 700 ja monien yhteyteen on asennettu myös kefalostaatti, jolla otetaan lateraalikallokuvia. Laitteilla tehdään vuosittain noin 400 000 tutkimusta.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa video-ohjausmateriaalia panoraama- ja lateraalikallokuvauksista 6–12-vuotiaille lapsipotilaille Varkauden sairaalan röntgenosastolle. Video-ohjausmateriaalia voidaan hyödyntää 6–12-vuotiaiden lasten ohjauksessa, ja vähentää heidän pelkojaan tutkimuksia kohtaan. Video-ohjausmateriaalin tavoitteena oli myös kehittää ja tukea potilasohjausta.

Opinnäytetyö oli kehittämistyö, joka toteutettiin projektityömenetelmällä. Toiminallinen opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Varkauden sairaalan röntgenosaston kanssa. Aihe rajattiin yhteistyökumppanin kanssa 6–12-vuotiaiden lapsipotilaiden panoraama- ja lateraalikallokuvauksiin. Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsiteltiin 6–12-vuotiaan lapsipotilaan kehitystasoa sekä ohjaamista sekä suullisesti, että kirjallisesti. Kirjallisuuden avulla käsiteltiin myös panoraama- ja lateraalitutkimusten periaatteita ja tutkimusten kulkua sekä hyvän video-ohjausmateriaalin kriteerejä. Videon käsikirjoitus suunniteltiin ennen videointia. Käsikirjoituksessa otettiin huomioon teoriatieto 6–12-vuotiaan lapsipotilaan kehityksen vaiheista. Varkauden sairaalan röntgenosaston henkilökunta antoi ehdotuksia videon käsikirjoitukseen ja toimi yhteistyössä kuvaajien kanssa myös kuvauspäivänä. Myös opinnäytetyön ohjaaja ja muut röntgenhoitajaopiskelijat antoivat palautetta ja kehitysehdotuksia liittyen käsikirjoitukseen ja opinnäytetyöhön seminaareissa.

Ohjausvideo tuotettiin Windows Live Movie Maker -ohjelman avulla Varkauden sairaalassa kuvatusta video- ja valokuvamateriaalista. Videon kuvaajina ja ohjaajina toimivat opinnäytetyöntekijät ja vapaaehtoisina videolla esiintyivät röntgenhoitaja sekä ikäryhmään sopiva lapsipotilas. Toinen opinnäytetyöntekijä äänitti videon kertojan osuudet ja toinen editoi videon. Valmis ohjausvideo on 5 minuuttia pitkä ja se luovutettiin tilaajalle USB-muistitikulla. Tuotos tehtiin julkaistavaksi Varkauden sairaalan verkkosivuille, jossa se on helposti potilaiden saatavilla.

Jatkotutkimuksena voisi selvittää tehdyn video-ohjausmateriaalin toimivuutta ja hyödynnettävyyttä. Toinen ehdotus jatkotutkimukselle voisi olla video-ohjausmateriaalin tekeminen myös muista kuvantamistutkimuksista, esimerkiksi keuhkokuvauksesta.