Opinnäytetyö tehtiin toimeksiantona Savonia-ammattikorkeakoulu oy:lle. Opinnäytetyön tavoite oli tutkia Pohjois-Savon toisen asteen opiskelijoiden näkemyksiä Savoniasta vuosina 2020 ja 2025. Opinnäytetyön aihe kiinnosti meitä, koska mielestämme opiskelua ja opetusmenetelmiä on kehitettävä. Halusimme saada realistisen kuvan opiskelusta mahdollisilta tulevilta ammattikorkeakouluopiskelijoilta. Kyselyn teoreettinen viitekehys avaa ammattikorkeakoulupedagogiikkaa, korkeakoulutusjärjestelmää ja tulevaisuuden tutkimusta. Toteutimme toisen asteen opiskelijoilla kyselyn, jonka avulla pyrimme selvittämään heidän mielipiteitään tulevaisuuden opiskelusta ammattikorkeakoulussa.

Kyselytutkimus toteutettiin hyödyntämällä kvantitatiivista tutkimusmenetelmää Pohjois-Savon toisen asteen viimeisen vuoden opiskelijoille sekä lukioissa että ammattiopistoissa. 215 opiskelijaa vastasi Webpropol-työkalulla toteutettuun kyselyyn. Jatkuva työelämän kehittyminen vaatii koulutusjärjestelmältä suuria muutoksia. Tuloksista pyrittiin löytämään Savonia-ammattikorkeakoulun strategian kehittämisen kannalta hyödyllistä tietoa. Kysymysteemoja kyselyssä ovat jatko-opinnot, opinto-ohjaus, opiskelu ja oppimisympäristöt, verkko-opiskelu sekä opiskelu tulevaisuudessa. Kyselyn tuloksia voidaan pitää melko luotettavina, sillä aikaisemmat tutkimukset antavat samansuuntaisia vastauksia vastaavista teemoista. Kyselyyn vastaajia olisi voinut olla enemmän, jolloin kysely olisi ollut luotettavampi ja vertailukelpoisempi.

Tulosten mukaan toisen asteen opiskelijat ovat suhteellisen motivoituneita oppimaan ja jatkamaan opintojaan. Pohjois-Savon voidaan sanoa alueena olevan kiinnostava jatko-opintojen suhteen. Toisen asteen opiskelijoiden opinto-ohjauksen tasoon tulisi kiinnittää enemmän huomiota, sillä kysely ilmentää, että opinto-ohjausta tapahtuu liian vähän väärään aikaan. Tutkimus osoittaa, että opetusmenetelmät ja oppimisympäristöt tulevat kehittymään seuraavan kymmenen vuoden aikana. Kyselyn mukaan toisen asteen opiskelijat eivät usko perinteisen luokkahuoneopetuksen poistuvan vuoteen 2025 mennessä, vaikka sen uskottiin siirtyvän pääpiirteittäin verkkoon.

Onnistuimme saamaan hyvän yleiskuvan ammattikorkeakouluopiskelusta, -pedagogiikasta, -uudistuksesta sekä oppimismenetelmistä. Teoriaosa on laaja ja monipuolinen, mutta aiheisiin olisi voinut perehtyä vielä syvällisemmin. Kyselyyn vastaajia olisi voinut olla enemmän, jotta olisimme saaneet vertailukelpoisempaa aineistoa. Muun muassa lukiolaisten lukuloma vaikutti negatiivisesti vastauksien määrään kyselyssä. Opinnäytetyön jatkotutkimusaiheita voisivat olla esimerkiksi opinto-ohjaus sekä tulevaisuuden oppimismenetelmät ja -ympäristöt.