Tässä opinnäytetyössä tutkitaan Tahkon alueen talvimatkailijoiden asiakasprofiilia, talvimatkailijoiden rahankäyttöä sekä Tahkoa koskevia kehittämisehdotuksia. Tämä opinnäytetyö on osana koko Pohjois-Savoa koskevaa matkailutulotutkimusta, jonka toimeksiantajana toimii Pohjois-Savon liitto. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu matkailuun liittyvistä keskeisistä käsitteistä, matkailijoiden ostokäyttäytymisestä ja asiakasprofiilista, matkailun vaikutuksista sekä matkailupalvelujen kehittämisestä. Esittelemme myös kvantitatiivisen tutkimusmenetelmän, Pohjoismaisen tutkimusmallin sekä Tahkon matkailualueen.

Tutkimus on kvantitatiivinen ja se toteutettiin kysely- ja haastattelututkimuksena. Toimeksiantajamme tiukasta aikataulusta johtuen kyselyt toteutettiin helmikuussa 2015. Tästä syystä selvityksessämme käyttämä termi ”talvimatkaaja” on hieman harhaanjohtava. Aineisto kerättiin haastattelemalla matkailijoita Tahkon alueen yrityksissä, kuten Pehkubaarissa ja rinneravintola Tirolissa. Vastaajat valittiin satunnaisotannalla ja heitä oli 244. Kyselylomakkeessa oli 18 kysymystä, jotka käsittelivät vastaajien taustatietoja, rahankäyttöä Tahkolla ja alueen kehittämisehdotuksia.

Tutkimuksen mukaan tyypillinen Tahkolla talvella matkaileva henkilö on 41-50 -vuotias nainen. Hän on suorittanut akateemisen tutkinnon tai ammattitutkinnon. Matkailija tulee Pohjois-Savosta tai Uudeltamaalta ja hän yöpyy useimmiten vuokramökissä. Tyypillinen majoitusvuorokausien määrä on kaksi vuorokautta ja matkaseurana ovat ystävät tai tuttavat. Matkan pääasiallinen tarkoitus on laskettelu, muu urheilu tai ulkoilu. Tutkimuksen mukaan toiseksi yleisin tarkoitus matkustamiseen on hauskanpito ja huvittelu.

Tahkolla yöpyvä talvimatkailija käyttää vuorokaudessa noin 130 euroa ja päiväkävijä puolestaan noin 75 euroa. Useimmin mainitut kehittämiskohteet Tahkon talvimatkailijoiden mielestä ovat sekä laskettelu, kuten laskettelurinteet ja –hissit että ravintolat. Matkailija käyttää rahaa etenkin ravitsemis- ja majoituspalveluihin.