Haku

"Jos kiusataan, se ei oo kiltti" : 3-5-vuotiaiden päiväkotilasten ajatuksia kiusaamisesta

QR-koodi

"Jos kiusataan, se ei oo kiltti" : 3-5-vuotiaiden päiväkotilasten ajatuksia kiusaamisesta

Opinnäytetyön tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa 3–5–vuotiaiden päiväkotilasten ajatuksista kiusaamiseen liittyen. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mitä päiväkotilapset ajattelevat kiusaamisesta ja siihen puuttumisesta. Tutkimuskysymyksinä on, mitä kiusaaminen on, mitä tunteita kiusaamiseen liittyy, sekä miten ja kenen tulisi kiusaamiseen lasten mielestä puuttua.

Opinnäytetyön tavoitteena on lisätä tietoa ja saada keinoja kiusaamisen käsittelyyn lasten kanssa. Hyödynnämme saamaamme tietoa tulevaisuudessa, kun työskentelemme lasten parissa. Tavoitteenamme on myös saada vastattua päiväkodin tarpeeseen saada lisää tietoa lasten ajatuksista kiusaamisesta.

Tutkimus oli luonteeltaan laadullinen, joka toteutettiin fenomenologisena tutkimuksena. Käytimme haastattelua aineistonkeruumenetelmänä. Haastattelut toteutettiin ryhmähaastatteluna, teemahaastatteluna. Haastattelukertoihin oli oma teemansa joka kerralle, mutta haastattelutilanteessa keskustelu lasten kanssa pyrittiin pitämään mahdollisimman avoimena.

Tuloksista kävi ilmi, että lapset ymmärtävät kiusaamisilmiön hyvin ja osaavat hyvin nimetä kiusaamisen eri muotoja. Kiusaamisen muodoista lapset nimesivät eniten fyysisen kiusaamisen muotoja sekä henkisestä kiusaamisesta lähinnä mainittiin leikin ulkopuolelle jättäminen. Lapset osasivat myös nimetä kiusatun tunteita hyvin, mutta kiusaajan tunteiden nimeäminen oli haastavaa. Lapsilla oli vaikeuksia asettua kiusaajan asemaan ja pohtia sitä, mistä kiusaaminen voisi johtua. Kiusatun tunteiksi mainittiin pääasiassa suru ja pelko. Tunnekorttien avulla lapset nimesivät kiusaajan tunteeksi eniten vihan tunteen. Lapset pääasiassa kertoivat aikuisen puuttuvan kiusaamiseen ja osa koki sen hyvänä ja toiset eivät. Lapset kertoivat, että kiusaamiseen puututaan keskustelemalla ja jäähyjä käyttämällä. Johtopäätökset lapsen vaikeudesta asettautua kiusaajan asemaan ovat, että lapsi ei tietoisesti ajattele kiusaavansa. Lapsi käyttää aggressiota keinona päästä omiin tavoitteisiinsa, joka voi näyttäytyä aikuisille ja muille lapsille kiusaamisena.

Tallennettuna: