Tämä opinnäytetyö on kuvaileva kirjallisuuskatsaus aiheesta leikkaussalin aseptiikka. Opinnäytteen tarkoituksena oli etsiä ajantasaista tutkimustietoa hyvistä aseptiikan käytännöistä intraoperatiivisessa toiminnassa. Työn taustalla oli tavoite tuottaa näyttöön perustuvaa tietoa Satakunnan keskussairaalan leikkausosaston käyttöön.

Aseptiikka tarkoittaa erilaisia toimia ja tapoja, joilla infektioiden syntyminen pyritään torjumaan. Aseptiikan tarkoituksena on suojata niin potilaita kuin henkilökuntaa mikrobeilta. Leikkausosastolla infektioiden torjunta on yksi toiminnan päätavoitteista, ja se voidaan jakaa viiteen osaan: käsihygieniaan, suojaimien käyttöön, työskentelytapoihin, pisto- ja viiltovammojen välttämiseen sekä välineiden käsittelyyn.

Kirjallisuuskatsauksen aineiston keruu tapahtui Medic-, PubMed-, Sience direct- ja Melinda -tietokantoja käyttämällä. Aineiston haku tapahtui 2014 kevään ja syksyn aikana. Tutkimusaineistoksi valitsin 5 tutkimusta ja yhden artikkelin, jotka käsittelevät monipuolisesti aseptiikkaa. Mukana olevien tutkimusten aiheina olivat hoitokäytäntöjen kartoitukset, käsien desinfektio, käsineiden pukemismenetelmät ja rikkoutumiset sekä hiussuojusten ja hengityssuojien käyttö.

Hoitokäytäntöjen kartoitus tutkimuksesta ilmeni henkilökunnan tieto toimintaperiaatteista, mutta tieto ei aina yltänyt käytännön tasolle. Parantamisen varaa oli muun muassa kirurgisen käsien desinfektion toteutumisessa. Tuloksen parantamiseksi huomiota tulisi kiinnittää riittävään desinfektioaineen määrään sekä hieromiseen tarpeeksi laajasti ja pitkään. Tutkimuksissa käsineiden rikkoutumiset näyttivät lisääntyvän reilusti 2 tunnin käytön jälkeen. Tämän takia steriilit käsineet tulisi vaihtaa vähintään 2 tunnin välein. Indikaatiokäsineet näyttivät myös lisäävän rikkoutumisten huomaamista merkittävästi. Steriilien käsineiden pukemista koskevassa tutkimuksessa suljetulla menetelmällä pukeminen osoittautui suositeltavammaksi, kuin avoimella menetelmällä pukeminen. Avoin menetelmä kontaminoi helpommin käsineen varren sisäpuolen, joka saattaa olla mahdollinen riski. Artikkeli hiussuojuksista osoitti, että hiussuojukset vähentävät leikkaussalin ilmasta löydettävien bakteerien määrää ja vähentävät infektioiden riskiä. Hiukset ja korvat tulisi tämän takia olla kokonaan peitettyinä. Leikkaussalin epästeriilin henkilökunnan suu-nenäsuojusten käytöllä tai käyttämättömyydellä ei tutkimuksessa näyttänyt olevan merkittävää yhteyttä leikkaushaavainfektioihin.

This thesis is a descriptive review of the literature on the subject of asepsis in the operating room. The purpose was a search for updated information of good aseptic practices during intraoperative work. The target of this thesis was to provide evidence-based information for the surgery department of Satakunta central hospital.

Asepsis means a range of different activities and ways to prevent the emergence of infections. The purpose of asepsis is to protect both patients and staff from microbes. Infection control is one of the main targets of a surgery department. It can be divided into five parts: hand hygiene, use of protective equipment, working methods, preventing injuries by sharp objects and the proper way to handle instruments.

The data collection was done by using the databases of Medic, PubMed, Science Direct, and Melinda. The material was collected during the spring and autumn of 2014. For the final material, I selected five studies and one article which discuss varying forms of asepsis. Research topics involved in the thesis included clinical practice surveys, hand disinfection, glove donning techniques, glove perforations and the use of hair covers and face masks.

The study of the clinical practice survey revealed that the staff knew the main principles of asepsis, but they didn’t always follow the knowledge. Several had room for improvement at surgical hand disinfection procedures. To make progress, attention should be paid to the amount of disinfectant used, and scrubbing extensively and long enough. The studies showed that glove perforations increased significantly after two hours of use. For this reason, sterile gloves should be replaced at least two-hour intervals. The indicator gloves seemed to also increase the discovery of perforations. The study of open and closed glove donning showed the closed technique to be more recommendable. The open technique can easily contaminate the glove cuff, which may be a potential risk. The article of hair covers showed that they reduce the number of bacteria in the air of the operating room and the risks of infections. Therefore hair and ears should be covered completely. In the study of the use or unuse of face masks by non-scrubbed operating room staff didn’t appear to have significant connection with surgical site infections.