Fyysisesti passiivinen elämäntyyli on noussut kansanterveydelliseksi ongelmaksi ja kustannusten on arveltu olevan miljardiluokkaa. Vain reilu kolmasosa kouluikäisistä lapsista liikkuu liikuntasuositusten mukaan tunnin joka päivä ja vähän liikkuvien lasten määrä kasvaa vuosi vuodelta. Lasten ja nuorten liikkumista tulisi edistää erilaisten liikuntainterventioiden avulla, kuten kehittämällä yksilöllistä liikunta- ja hyvinvointineuvontaa. Lapsena omaksuttu liikunnallinen elämäntapa luo vahvan pohjan fyysisesti aktiiviselle aikuisuudelle.

Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää, miten liikuntaneuvontaa on toteutettu alakouluikäisille lapsille kuntien liikuntapalveluissa ja löytää uusia näkökulmia lasten liikuntaneuvonnan toteuttamiseen. Tutkimuksen kohderyhmänä oli lasten liikuntaneuvontaa toteuttavat ammattilaiset kuntien liikuntapalveluissa (n=43). Opinnäytetyön aineiston keruu toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella, joka koostui sekä avoimista että strukturoiduista kysymyksistä. Kyselylomakkeen avulla selvitettiin, miten kuntien liikuntaneuvojat toteuttavat lasten liikuntaneuvontaa ja minkälaisia hyviä käytäntöjä tai haasteita sen toteuttamiseen liittyy. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa Porin kaupungin liikuntapalveluille alakouluikäisten lasten liikuntaneuvonnan kehittämiseksi.

Tutkimus osoitti, että lasten liikuntaneuvonta koetaan merkittävänä palveluna lasten liikunnan edistämiseksi. Sitä toteutetaan kunnissa hyvin erilaisin tavoin, eikä toiminnalle ole sovittu yhteneväisiä sisältöjä eikä käytäntöjä. Lasten liikuntaneuvonnan kehittämiseksi toivottiin lisää resursseja toiminnan järjestämiseen, yhteneväisiä käytäntöjä, sekä kirjaamisoikeuksia potilastietojärjestelmään. Yhteistyö terveydenhuollon ja muiden liikuntaneuvonnan palveluketjun toimijoiden kanssa koettiin hyvänä käytäntönä. Liikuntaneuvojat olivat tyytyväisiä myös yhteistyöhön koko perheen kanssa.