Tämän opinnäytetyön kirjallinen osuus käsittelee tekijänsä henkilökohtaisen näkökulman kautta kirjoittamista luovuuden välineenä. Samanaikaisesti se on myös prosessikuvaus itse kirjallisen kirjoittamisesta. Tekstissä käydään läpi kirjoittamisen vaikeutta ja ongelmakohtia liittyen esimerkiksi tekstin tuottamiseen ja omien kirjoitusten julkaisemiseen. Toisaalta tuodaan esille kirjoittamisen hienous ja tärkeys ja se, miksi tekijä ylipäätänsä tahtoo kirjoittaa.

Kirjoittamista käsitellään myös suhteessa kuvan tekemiseen ja puhumiseen. Ensin mainittu on kirjoittajalle verraten helpointa, verbaalinen ulosanti sen sijaan haasteellisinta. Kuvan ja tekstin kirjoittaja kokee samanarvoisiksi ilmaisukeinoiksi itselleen; kirjoittamisen hankaluus on saanut hänet kuitenkin kerta toisensa jälkeen unohtamaan sen. Opinnäytetyöprosessin tarkoitus olikin auttaa tekijäänsä löytämään jälleen tuntuma tekstin tuottamiseen, jotta hän voisi tulevaisuudessa hyödyntää sitä – mahdollisesti jopa ottaa sen osaksi taiteen tekemistään.

Opinnäytetyöhön on liitetty eri tilanteissa ja eri tavoin syntyneitä tekstinpätkiä, kuten esimerkiksi runoja, taiteilijan lausunto -tyyppisiä kirjoituksia ja luovan kirjoittamisen kurssilla syntyneitä tekstejä. Tekstejä on sekä vanhempia että viimeisen vuoden aikana kirjoitettuja. Opinnäytetyön loppuosa koostuu päiväkirjamaisesta osuudesta, joka summaa tekijänsä tuntemuksia läpi opinnäytetyöprosessin heijastellen myös hänen pohdintojaan viimeisen taidekouluvuoden päättymisestä ja kuvataiteilijaksi valmistumisesta.