Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää uusintakyselyn avulla, miten TrimMarehanke on vaikuttanut merenkulkijoiden työhyvinvointiin ja miten hankkeen aikana luodut käytännöt ovat vaikuttaneet merenkulkijoiden aktivoitumiseen huolehtimaan omasta työhyvinvoinnistaan sekä onko hanke mahdollisesti tuonut muutosta merenkulkijoiden terveyskäyttäytymiseen. Tavoitteena oli saada aluksilta hyvä vastausprosentti kyselylle, jolloin tuloksia voitaisiin hyödyntää kohdejoukon työhyvinvoinnin parantamiseksi. Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena, puolistrukturoituna kyselynä ja se tehtiin yhteistyössä Turun Työterveyslaitoksen, Viking Line Oy Ab: n sekä Rettig Bore Ltd:n kanssa. Kyselyn kohdejoukko koostui Viking Line Oy Ab:n alusten m/s Amorellan ja m/s Isabellan merihenkilöstöstä sekä Bore Ltd:n suomalaisalusten merihenkilöstöstä. Otos m/s Amorellalta sekä m/s Isabellalta oli yhteensä 700 merenkulkijaa. Boren tutkimukseen osallistuneiden suomalaisalusten merihenkilöstön määrä oli 400 henkilöä. Kokonaisotokseksi näin ollen muodostui 1100 henkilöä. Aineisto kerättiin helmikuussa 2009. Kyselyyn vastasi kaikilta aluksilta yhteensä 81 henkilöä. Vastausprosentiksi kyselylle muodostui 7.3 %. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin sekä kyselyn avoimien kysymysten vastaukset sisällönanalyysiä käyttäen. Opinnäytetyöstä saatujen tulosten perusteella vastaajista yli puolet ei kokenut työolosuhteiden parantuneen viimeisen kolmen vuoden aikana. Valtaosa kuitenkin koki messiruuan muuttuneen terveellisemmäksi. Merkittävästi työhyvinvointiin vaikuttavana tekijänä suuri osa vastanneista mainitsi esimiesten johtamistavat, ihmissuhdetaidot sekä oman hytin merkityksen. Kaikkien alusten osalta nousi esiin myös riittävä henkilöstömitoitus työhyvinvointiin vaikuttavana tekijänä. Työterveyshuollon tehtävistä vastaajat tunsivat parhaiten laivan ensiapuvalmiuteen ja merimiestarkastuksiin liittyvät tehtävät. Työterveyshuollon toiminta koettiin yleisesti melko hyväksi. Työterveyshuollon puolueettomuus koettiin korkeintaan kohtuulliseksi tai melko huonoksi. Vastaajista suurin osa koki omat elintapansa melko terveellisinä. Yli puolet vastaajista ei ollut muuttanut elintapojaan viimeisen kolmen vuoden aikana, mutta ne vastaajat, joilla muutosta oli tapahtunut, muutos oli tapahtunut pääosin terveellisempään suuntaan. Enemmistöllä oma tahdonvoima tai elintapojen myönteisten vaikutusten tunnistaminen olivat vaikuttaneet elintapojen muutokseen.