Opinnäytetyön aiheena oli Hopearannan vanhainkodin päiväryhmässä toteutettavat 5 toimintakertaa. Halusin tehdä jotakin konkreettista ja tarpeellista Hopearantaan, jota työntekijät voivat käyttää vielä jatkossa. Toimintakerrat suunniteltiin ja toteutettiin yhdessä päiväryhmän työntekijöiden kanssa toukokuussa 2018. Toimintakerroista kolme toteutettiin päiväryhmän keskiviikon ryhmän kanssa ja kaksi torstain äijäryhmän kanssa. Ryhmiin osallistuneista miehistä osa kävi kummassakin ryhmässä. Päiväryhmän työntekijöiden kanssa käymieni keskusteluiden pohjalta keskiviikon ja torstain ryhmät valikoituivat niiksi ryhmiksi, joiden kanssa opinnäytetyö toteutettiin. Opinnäytetyöni pääpaino oli vahvistaa ja tukea Hopearannan päivätoiminnan jo olemassa olevia tavoitteita; tukea asiakkaiden kotona pärjäämistä, keskittyen erityisesti yksinäisyyden ennaltaehkäisyyn ja muistin tukemiseen. Ryhmien tarkoituksena oli osaltaan vahvistaa osallistujien sosiaalisten kontaktien luomista, tarjota muistia tukevaa toimintaa ja yleisesti antaa ryhmiin osallistuville asiakkaille mielenkiintoista ja mielekästä sisältöä päivään.

Halusin toteuttaa ryhmät niin, että niiden toteuttamiseen tarvittavia tarvikkeita ja välineitä ei tarvitsisi erikseen hankkia tai ostaa, vaan kaikki tarvittavat aineelliset resurssit olisivat jo olemassa. Kaikki toteuttamissani ryhmissä tarvitut välineet, tarvikkeet, tavarat ja palkinnot saatiin Hopearannasta ja kotoani.

Opinnäytetyössäni esitetyt päätelmät perustuvat toimintaryhmien aikana tekemiini havaintoihin, osallistujilta saatuun suulliseen palautteeseen sekä toimintojen jälkeen asiakkailta pyydettyyn yksinkertaiseen, tykkäsin – en tykännyt palautteeseen.

Osallistujat, jotka olivat itse aktiivisesti osallistumassa eri päiväryhmässä tarjottaviin toimintoihin, saivat niistä eniten sisältöä arkeensa. Ohjaajien ja avustajien rooli ja määrä toimintakerroilla oli toimintojen onnistumisen kannalta merkittävä, sillä itse toimintaa ohjatessani tukea tarvitsevien osallistujien osallistuminen ryhmään olisi ilman tarvittavaa tukea jäänyt vähäiseksi. Riittävä määrä henkilökuntaa on erittäin tärkeää toimittaessa ikäihmisten ryhmissä. Toimintaryhmien ohjaamistani ja pitämistäni helpotti paljon se, että osallistujat tunsivat jo toisensa, eikä erillinen ryhmäytyminen ollut tarpeellinen.

Kolmena ensimmäisenä toimintakertana toteutetusta käpypalautteesta käy ilmi, että piilobingossa, eläinten kuvien tunnistuksessa, sekä sukupuussa kaikissa oli yksi osallistuja, joka ei tykännyt toiminnasta. Kaikilta muilta osallistujilta saatu palaute oli positiivista ja asiakkaat tykkäsivät ryhmien toiminnoista. Olympialaisista sain suullista palautetta; Lajit olivat osallistujien mielestä mukavia ja riittävän haasteellisia. Liian haasteellisina koettiin haastava tarkkuuslyönti sekä frisbeegolf, minkä vuoksi vaihdoin kyseiset lajit toisissa olympialaisissa.

Työntekijöille jäi toimintakerroista ideoita toteutettavaksi ryhmissä jatkossa. Piilobingo, luontoryhmän viimeinen rentoutumishetki, olympialaisten lajeista pyykkipoikien ripustus ja pallon joukkuekopittelu, sekä tapa, jolla sukupuiden teko toteutettiin, olivat sellaisia toimintoja, joita ei oltu Hopearannan päiväryhmässä ennen toteutettu.