Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata potilaiden kokemuksia lääkkeenmääräämis-sairaanhoitajan vastaanotosta ja erityisesti kliinisestä tutkimuksesta osana vastaanot-totoimintaa. Tavoitteena oli potilailta saadun tiedon avulla kehittää lääkkeenmäärää-missairaanhoitajan työtä vastaamaan mahdollisimman hyvin hoidettavien tarpeita ja samalla kehittää omaa työtä lääkkeenmääräämissairaanhoitajana. Opinnäytetyön ti-laajana ja yhteistyökumppanina oli Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymä, erityispalvelut ja lääkäreiden vastaanotto. Tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivista eli laadullista menetelmää. Aineisto kerättiin haastattelemalla lääkkeenmääräämissairaanhoitajan vastaanotolle tulevia potilaita. Ajanvaraaja valitsi haastateltavat sovittujen kriteereiden mukaan. Aineisto koostui viidestä haastattelusta. Haastattelut suoritettiin teemahaastatteluna ja tutkimuksen aineisto analysoitiin sisällön analyysillä. Lääkkeenmääräämissairaanhoitajan uuteen tehtävänkuvaan terveydenhuollossa oltiin erittäin tyytyväisiä. Potilaat kokivat saavansa hyvää ja ystävällistä palvelua. Lääk-keenmääräämissairaanhoitajan vastaanotolle pääsi nopeasti ja vastaanotto koettiin kiireettömäksi. Kliinistä tutkimusta pidettiin hyvänä ja riittävänä ja jatkohoito-ohjeita potilaat kokivat saavansa riittävästi ja tarvittaessa he pääsivät jatkotutkimuksiinkin. Ammattitaito koettiin hyväksi ja potilaat näkivät, että tällainen työ vaatii taustalle työkokemusta ja hyvän koulutuksen. Potilaat toivoivat, että vastaanotolla otettaisiin aina huomioon potilaan elämäntilanne ja kunto. Vastaanoton on hyvä olla häiriötön ja kiireetön. Potilaita tulee kuunnella ja nähdä heidät kokonaisvaltaisesti. Palvelun tulee olla ystävällistä. Kehittämisehdotuk-sina nousi esiin lääkelupien laajentaminen ja potilasaineiston laajentaminen. Potilaat toivoivat, että lääkkeenmääräämissairaanhoitajan tehtävänkuvasta kerrottaisiin poti-laille, kaikilla tällainen uusi käytäntö ei ole vielä tiedossa. The purpose of the thesis was to get patients’ experiences of the nurse prescribing appointment and in particular of physical assessment as part of appointment function. The objective was to develop nurse prescribing through information from the patients to meet the patients’ needs as well as possible. As a subscriber of a thesis and as a partner is the North-Satakunta basic service federation of municipality, special ser-vices and appointment of doctors. In the study a qualitative method was used. Data was collected by interviewing pa-tients who came to the nurse prescribing appointment. The ward assistant chose in-terviews according to agreed criteria. The material consisted of five interviews. In-terviews were made as a theme interview and the research data was analyzed by con-tent analysis. (Interviews were made to find out how the patients experienced the ex-amination.) Patients were very pleased with a new task image of nurse prescribing in health care and they appreciated to get good and friendly service. Nurse prescribing appointment can be made quickly and the appointment takes place in no hurry. The physical as-sessment was considered good and sufficient and patients thought that they got enough instructions for further treatment and if necessary, they got to further tests. Patients considered professional skill as good and patients saw that this kind of pro-fession needs work experience and good education. Patients hoped that a patient`s life situation and condition should always be taken into account in appointment. The appointment should not be stressful. Patients should be listened to and seen holistically and the service should be friendly. As fur-ther development proposals came up, an extension of pharmaceutical licenses and expanding patient data were offered. Patients hoped that they could get more infor-mation about the nurse prescribing task image, because this reform is still new for some of the citizens.