Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää suunnitteluratkaisujen näkökulmasta kivirakenteisen pientalon passiivitalokonsepti. Sisältö rajattiin rakennuksen ulkovaipan rakennusosiin ja liitoksiin. Työssä perehdyttiin matalaenergiarakenteista tehtyihin tutkimuksiin sekä rakentamisen viranomaismääräyksiin ja ohjeisiin. Näitä työn teoriaosuudessa käsiteltyjä lähteitä hyödynnettiin passiivitalokonseptin suunnitteluratkaisuissa.

Konseptin ytimen muodostaa betonisandwich-ulkoseinäelementti, jonka mitat ja yksityiskohdat määrittelevät muiden rakennusosien valintaa. Ulkoseinärakenteen rakennusfysikaalisen toiminnan kannalta kaikki tutkitut eristevaihtoehdot ovat käyttökelpoisia. Huokoisia eristeitä käytettäessä on passiivitason eristepaksuudella kiinnitettävä huomiota eristeen ilmanläpäisevyyteen tai eristeessä tapahtuvaa luonnollista konvektiota tulee vähentää rakenteellisin keinoin. Eristemateriaalin valinta muodostui tarvittavan eristepaksuuden mukaan niin, että kokonaisrakenteen mitat säilyivät järkevinä. Ulkoseinäelementin eristeeksi valikoitui polyuretaani, jolloin tarvittava eristepaksuus mahdollistaa vakiokiinnikkeiden käytön ja rakennusosien välisten liitosten toimivuuden.

Kivirakenteisen passiivitalon suunnittelussa tulee huomioida lämmöneristävyyden lisäksi rakennusosien ja liitosten kylmäsillat sekä varmistaa hyvä ilmatiiveys. Liitoksen kohdalla lämmöneristävyys ei saa heikentyä verrattuna liittyviin rakennusosiin. Kylmäsillat minimoidaan käyttämällä liitoksen kohdalla betonia alhaisemman lämmönjohtavuuden materiaaleja. Ilmatiiveys varmistetaan liitosten porrastuksilla sekä tiivistystuotteilla. Suunnitteluratkaisuista muodostuva kokonaisuus täyttää kylmäsiltojen, lämmöneristävyyden ja tiiveyden osalta passiivitalojen ohjeelliset vaatimukset. Opinnäytetyössä kehitetty suunnitteluratkaisujen passiivitalokonsepti toimii kivirunkoisten talojen ulkovaipan suunnittelun ohjeistuksena, kun tavoitteena on passiivienergiatalo. Samat periaatteet toimivat monelta osin myös muista materiaaleista tehtävissä pientaloissa.

Suurimmat riskit rakenteiden toimivuudelle aiheutuvat mahdollisista työ- ja asennusvirheistä. Työmaan asennuksen ohjeistuksella sekä työmaan ja seinäelementtitehtaan työnjohdolla on tästä syystä onnistuneen lopputuloksen kannalta suuri merkitys.