Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella riippuvuuksien kehittymistä lapsuudessa ja nuoruudessa. Riippuvuuksilla tässä työssä tarkoitetaan niin toiminnallisia kuin aineellisia riippuvuuksia. Aineelliset riippuvuudet keskittyvät käsittelemään riippuvuutta aineisiin, kuten päihteisiin ja huumausaineisiin. Toiminnallisten riippuvuuksien käsitteen alla on erityisesti etsitty tutkimustuloksia lasten ja nuorten haitalliseen internetin käyttöön ja riippuvuuden kaltaisista oireista älylaitteisiin ja digitaalipeleihin. Lapsuutta ja nuoruutta on opinnäytetyössä kuvattu lyhyesti ikäkautena ja kehitysvaiheena. Koska riippuvuuden kaltaisia piirteitä ja oireita voi näkyä ja alkaa kehittymään jo lapsuudessa tai nuoruudessa, haluttiin tutkia kuinka yleisesti tunnistettuja tällaiset riippuvuudet ovat ja miten ne näkyvät. Opinnäytetyö on kuvaileva kirjallisuuskatsaus, jonka aineistoa on haettu Melinda ja Arto tietokannoista, sekä Google Scholar hakukoneella. Määritellyillä poissulku- ja sisäänottokriteereillä aineistoksi valittiin väitöskirja, kolme pro gradu -tutkielmaa ja yksi kandidaatintutkielma. Riippuvuus on käsite, jota on tärkeä ymmärtää monesta näkökulmasta. Aikuisilla riippuvuus diagnoosi voidaan tehdä kriteerien perusteella IDC-10 tautiluokituksen mukaan. Lapsuudessa ja nuoruudessa riippuvuuden kaltaiset oireet voivat näkyä haitallisena, liiallisena tai ongelmallisena toimintana tai käyttönä. Nuoruudessa on erilaisia siirtymiä, minäkuvan ja identiteetin muodostumista, jotka osaltaan myötävaikuttavat riskikäyttäytymiselle. Nuoruus kehityskautena on aikaa, jolloin omaksutuilla tavoilla ja tehdyillä valinnoilla voi olla kauaskantoiset seuraukset. Tuloksista ilmeni, että riippuvuuden kaltaisella käytöksellä on vaikutus lapsen tai nuoren psyykkiseen, fyysiseen ja sosiaaliseen vointiin. Riippuvuuden kehittymisen taustalla on moninaiset tekijät, alkaen lapsen varhaisesta vuorovaikutuksesta. Ympäristö, perhetilanne, kaveripiiri ja harrastukset nousivat esiin merkittävinä tekijöinä. Lapsuuden perhe todettiin sekä altistavana että suojaavana tekijänä riippuvuuden kehittymiselle. Vanhempien asenteilla ja asettamilla rajoilla pelaamiselle ja internetin käytölle voidaan tukea nuoren pelaamisen hahmottamista ja rajoittaa ruutuaikaa. Jatkotutkimusaiheena voisi olla toiminnalliset riippuvuudet laiteteknologian kehittyessä. Myös digipeliriippuvuuksien yhteyttä käytöshäiriöihin voisi tutkia. Tutkimuksessa voisi huomioida vanhemman tai huoltajan digilaitteen käytön vaikutusta lapseen.