Haku

3-6-vuotiaiden lasten motoristen perustaitojen ja fyysisen aktiivisuuden muutokset musiikkiliikunnan avulla

QR-koodi

3-6-vuotiaiden lasten motoristen perustaitojen ja fyysisen aktiivisuuden muutokset musiikkiliikunnan avulla

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten musiikkiliikunta vaikuttaa 3–6-vuotiaiden lasten motorisiin perustaitoihin sekä fyysiseen aktiivisuuteen. Lisäksi tutkittiin lasten kokemuksia musiikkiliikunnasta. Yhteistyökumppaneina opinnäytetyössä toimivat Tirikan päiväkoti sekä Lappeenrannan tanssiopisto. Tämä opinnäytetyö toimi pilottitutkimuksena Musiikkiliikuntaa Tirikassa 2016-2018 –hankkeelle. Hanke sai alkunsa lastenlääkäri ja Mannerheimin lastensuojeluliiton Lappeenrannan yhdistyksen hallituksen jäsenen Outi Stridin aloitteesta. Opinnäytetyö oli kvantitatiivinen pitkittäistutkimus, joka sisälsi kvalitatiivisen osion. Tiedonkeruumenetelminä opinnäytetyössä käytettiin Movement ABC-2 -testistöä, aktiivisuuspäiväkirjaa, kyselylomaketta, lapsen tuntemusta kuvaavia kuvia sekä ryhmämuotoista teemahaastattelua. Lappeenrannan tanssiopisto järjesti Tirikan päiväkodin ryhmille 45 minuutin musiikkiliikuntatunnin kerran viikossa. Tämä opinnäytetyö raportoi ensimmäisten kahdeksan viikon musiikkiliikuntatuntien mahdollisia vaikutuksia lasten motorisiin perustaitoihin, fyysisen aktiivisuuden määrään ja laatuun sekä lasten omaan kokemukseen tunneista. Koehenkilöitä tutkimuksessa oli 40. Alku- ja loppumittaukset suoritettiin Tirikan päiväkodin tiloissa. Aktiivisuuspäiväkirjat ja kyselylomakkeet jaettiin vanhemmille ennen interventiota ja intervention jälkeen. Tulosten perusteella 3–4- ja 5–6-vuotiaiden motorisissa perustaidoissa ei tapahtunut tilastollisesti merkitsevää muutosta, paitsi 5–6-vuotiailla hernepussin kiinniotossa tulokset paranivat 15% (p<0.05). Fyysisen aktiivisuuden määrässä ja laadussa ei tapahtunut muutosta (p>0.05). Lasten kokemukset musiikkiliikunnasta olivat pääosin positiivisia. Ryhmämuotoisessa teemahaastattelussa esille nousivat ennakkoasenteet, tanssiopettajien ja päiväkodin ohjaajien toiminta, sekä tuntipalautteen kerääminen.
Tuloksia ei voida yleistää suhteellisen pienen otoskoon sekä valikoidun tutkimuskohteen vuoksi. Jatkossa voisi tutkia motoristen perustaitojen ja fyysisen aktiivisuuden yhteyttä sekä arkeen lisätyn liikunnan vaikutuksia kunnallisissa päiväkodeissa.

Tallennettuna: