Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää, minkälaista pohjoissuomenkarjan jalostusaines on ollut rodun kantakirjaamisen aloittamisen aikana. Selvitys tehtiin analysoimalla kantakirjoissa olleita tietoja, lisäksi kantakirjoissa olleet valokuvat ja tiedot eläimistä laadittiin sähköiseen muotoon. Työn toimeksiantajana toimi Suomen Alkuperäiskarja ry. Työhön saatiin seitsemän pohjoissuomenkarjan kantakirjaa, niissä olleet tiedot koottiin Excel-taulukkoon, jonka pohjalta ominaisuustiedot laskettiin. Tietoja kerättiin eläimien lukumääristä, värityksistä, sarvellisuudesta, ruumiin mitoista sekä lehmien maitotuotoksesta. Tiedoista laskettiin keskiarvoja sekä prosentuaalisia osuuksia, jotka esitettiin pylväs- sekä ympyrädiagrammein. Kantakirjattujen eläimien ulkomuodoissa oli eroja. Eri ulkomuototyyppien lukumäärät muuttuivat suurimmaksiosaksi kantakirjavaatimuksien tiukentamisen vuoksi. Myöskään heikompituottoisia eläimiä ei kantakirjaan huolittu. Eläimien värityksien osalta suurin muutos tapahtui, kun punaisen kannan kantakirjaaminen lopetettiin. Kantakirjaamisen lopettamisesta huolimatta punaista kantaa kantakirjattiin sonnien osalta määrällisesti eniten. Maitotuokset paranivat hieman, melkein joka vuosi. Vaikka jalostusaines parani, olivat tuotokset siitä huolimatta melko riippuvaisia satovuodesta. Huonona satovuotena, myös maitotuotokset laskivat. Ruumiinmittojen kohdalla ei reilun 20 vuoden aikana ehtinyt tapahtua juurikaan muutoksia, vaan eläimet pysyivat suurinpiirtein samankokoisina. Jatkossa myös itä- ja länsisuomenkarjan kantakirjaamisesta voisi tehdä analyysiä, mikäli kantakirja-aineistoa on saatavilla. Lisäksi voisi selvittää, minkälaisia suomenkarjan eri tyypin eläimet ovat ulkomuodoltaan tällähetkellä.