Opinnäytetyömme kuvaa kuntoutuksen ohjaajien kokemuksia ammatillisesta osaamisesta asiakastyön sekä ohjaus- ja opetusosaamisen alueilla. Tavoitteena on tuottaa ajankohtaista tietoa, jota voidaan hyödyntää kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun koulutusohjelman kehittämisessä. Opinnäytetyö on laadullinen tapaustutkimus, jossa on fenomenologis-hermeneuttisia piirteitä. Teoreettinen viitekehys rakentuu kuntoutuksesta, kuntoutusohjauksesta ja -suunnittelusta, ammatillisesta osaamisesta asiakastyön sekä ohjaus- ja opetustyön alueilla. Kohdejoukko koottiin postikyselyllä, vuoden 2004 jälkeen Oulun seudun ammattikorkeakoulusta valmistuneista kuntoutuksen ohjaajista. Tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua, joka toteutettiin neljän kuntoutuksen ohjaajan yksilöhaastattelulla. Aineisto analysoitiin teemoittelemalla. Asiakastyön osaamisessa korostuvat kuntoutujan kohtaamisen taidot ja vaativien asiakastilanteiden hallinta. Kuntoutuksen ohjaajin täytyy ottaa huomioon kuntoutujan omat arvot, voimavarat sekä yksilöllisyyden. Asiakastyön kompetenssialueelle toivotaan opintoja, joilla vastataan haasteellisten kuntoutujien kohtaamiseen sekä tuetaan kuntoutuksen ohjaajien omaa persoonallisuuden kasvua ja itsetuntemusta. Ohjaus- ja opetusosaamisen alueella nousee esille kyky ohjata kuntoutusprosessia sekä kehittämisvalmius. Kuntoutustyön vaikuttavuutta lisää erityisosaaminen, jolla pyritään mahdollistamaan yhä paremmin ihmisen toimintakykyä sekä elämänhallintaa. Ohjaus- ja opetusosaamisen kompetenssialueella koetaan tarvetta lisätä ”konkreettisia” opintoja työmenetelmien käyttämiseen kuntoutustyössä. Sekä asiakastyöosaamisessa että ohjaus- ja opetusosaamisessa painottuu työssä oppimisen hyödyntäminen. Kuntoutuksen ohjaajat tarvitsevat kokonaisvaltaista tietoa kuntoutuksesta, joka hioutuu työelämässä ja syvenee elinikäisen oppimisen myötä.