Toimistotilan fysikaalisilla olosuhteilla, kuten lämpötilalla, ilmankosteudella, hiilidioksidipitoisuudella ja taustamelun voimakkuudella, on vaikutusta työntekijän hyvinvointiin ja sitä kautta työn laatuun. Esimerkiksi asiakaspalvelutehtävissä työtilan epämukavat olosuhteet voivat vaikuttaa negatiivisesti työsuoritukseen ja edelleen asiakaskokemukseen. Jos fysikaalisia olosuhteita pystytään monitoroimaan ja yhdistämään tiedot työnlaadun mittareihin, olisi ehkä mahdollista havaita korrelaatiota esimerkiksi toimiston lämpötilan tai taustamelun ja palvelutilanteen onnistumisen välillä, jonka jälkeen voidaan korjata mahdollisesti pielessä olevat fysikaaliset olosuhteet.

Tämän opinnäytetyön aiheena oli toimistotilan fysikaalisten olosuhteiden etämonitorointijärjestelmän toteuttaminen Amazonin pilvipalvelujen avulla. Tavoitteena oli saada aikaan toimiva konseptitason monitorointijärjestelmä ja demonstroida sen toiminta työn toimeksiantajalle. Lisäksi tavoitteena oli perehtyä esineiden internetiin ja pilviteknologioihin Amazon Web Services -palvelujen, etenkin AWS IoT Greengrass -palvelun, kautta.

Työ tehtiin lähes täysin etätöinä pandemiatilanteen vuoksi. Alkuvaiheen tiedonhaun jälkeen hahmoteltiin järjestelmän rakenne ja kartoitettiin tarvittavat palvelut, jonka jälkeen lopputulosta kohden edettiin toiminnallisuus kerrallaan. Tietolähteissä tärkeimmässä asemassa olivat Amazonin tarjoama dokumentaatio ohjelmistokehittäjän oppaineen ja tutoriaaleineen.

Työn tuloksena oli järjestelmä, jossa AWS IoT Greengrass -ydinlaitteena toimivalta Raspberry Pi -tietokoneelta lähetettiin siihen liitetyiltä antureilta mitatut arvot Amazonin pilvipalveluun, jossa ne tallennettiin aikasarjatietokantaan ja visualisoitiin Grafanan kojetaulussa. Raspberryssa ajettava ohjelmistokoodin käyttöönotto tapahtui Azure DevOps -putken kautta.

Työn aikana havaittiin, että Amazonin pilvipalvelujen valikoimasta löytyy työkaluja hyvin monenlaisiin tarkoituksiin. AWS IoT Greengrass tarjoaa kätevän alustan toteuttaa tietoturvallisia IoT-sovelluksia myös tilanteisiin, joissa verkkoyhteydet ovat heikot. Palvelujen laaja valikoima ja lukuisat muokkausmahdollisuudet voivat toisaalta tuntua aloittelevasta ohjelmistokehittäjästä hankalilta.

Konseptitason toteutuksesta tuotantoon sopivaan versioon siirryttäessä olisi hyvä pohtia tarkemmin laitemäärän kasvun aiheuttamia seikkoja laitteiden hallinnassa. Jatkuvan integraation ja toimituksen prosessia olisi myös hyvä kehittää nykyistä automaattisemmaksi.