Pohjois-Pohjanmaan Sairaanhoitopiirin (PPSHP) laskentapalvelujen yksikössä on tehty suunnitelmallista työyhteisön kehittämistyötä, jonka tueksi ostettiin palveluna työyhteisövalmennusta. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää seurantatutkimuksen avulla työyhteisövalmennuksen hyötyjä. Lähtökohtana olivat yhteisön alkuperäiset ongelmakohdat ja tavoitteet. Selvitettiin, miten valmennus oli koettu, mitä muutoksia oli tapahtunut työyhteisön toiminnassa ja oliko valmennuksella ollut vaikutusta työn tuottavuudelle ja tehokkuudelle pitkällä aikavälillä. Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä on käsitelty työhyvinvointia nopeasti muuttuvassa maailmassa samoin kuin työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä kuten johtamista, viestintää ja työilmapiiriä. Teoriaosuudessa käsiteltiin myös perehdyttämisen, koulutuksen ja palkkauksen merkitystä työhyvinvoinnille. Tutkimusaineistoa analysoitiin kvantitatiivisilla menetelmillä perustuen toimeksiantajan toiveeseen yksilösuojasta. Tutkimusmateriaali hankittiin laatimalla strukturoituja ja avoimia kysymyksiä sisältävä kyselykaavake, joka palautettiin nimettömänä ja hävitettiin tulosten valmistuttua. Keskeisimmät tulokset osoittivat, että työyhteisö koki suoriutuvansa rooleissaan paremmin valmennuksen ansiosta. Valmennuksella on ollut myös positiivinen vaikutus käsitykseen omasta asemasta yhteisössä. Samoin vuorovaikutustaidot ja itsensä ilmaiseminen oli parantunut. Myös esimiesten ja alaisten välisissä suhteissa on tapahtunut huomattavaa kehitystä ja kehitys on jatkunut. Tuloksia voi hyödyntää työhyvinvoinnin kehittämisessä. Toimeksiantaja toimi rakentavasti ja työntekijät odottivat kehitystyön jatkuvan myös tulevaisuudessa. Jatkotoimenpiteinä ehdotetaan tyhy-toiminnan lisäämistä, jatkovalmennusta ja yhteisön ikärakenteen vuoksi hiljaisen tiedon hyödyntämistä suunnittelussa.