Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla äitiysneuvoloissa työskentelevien terveydenhoitajien kokemuksia odottavien äitien syömishäiriöiden tunnistamisesta, niiden puheeksiottamisesta ja tukemisen keinoista. Pihlmanin & Liimataisen vuonna 2010 tehdyn opinnäytetyön mukaan odottavat äidit kokivat, etteivät olleet saaneet terveydenhoitajilta tarvitsemaansa tukea. Tutkimuksemme tavoitteena oli saada laadullista tutkittua tietoa terveydenhoitajien kokemuksista odottavien äitien syömishäiriöistä.

Opinnäytetyömme on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Keräsimme aineiston teemahaastattelun avulla. Haastattelimme neljää Oulun kaupungin äitiysneuvoloissa työskentelevää terveydenhoitajaa, jotka olivat työskennelleet 2-28 vuotta äitiysneuvolassa. Haastattelut toteutettiin yksilö- ja ryhmähaastatteluina. Haastatteluissa käytössämme oli kolme teemaa, joiden avulla kysymykset muotoutuivat. Aineiston analysoimme induktiivisella sisällönanalyysillä aineistolähtöisesti.

Tutkimustulosten mukaan terveydenhoitajat kokivat odottavien äitien syömishäiriöiden tunnistamisen vaikeaksi. Syömishäiriöiden tunnistamiseen vaikuttivat odottavan äidin fyysinen ja psyykkinen tila, vuorovaikutustaidot, asiakkaan taustatiedot sekä työkokemus. Terveydenhoitajilla oli käytössään moninaisia keinoja huolen puheeksiottoon. Terveydenhoitajat saattoivat kokea huolen puheeksiottamisen joissakin tilanteissa hankalaksi, mutta puheeksiottamisesta ei ollut juurikaan ilmaantunut ongelmia. Terveydenhoitajien tukemisen keinot painottuivat keskusteluun, ohjaamiseen ja moniammatilliseen yhteistyöhön. Jokainen vastaajista koki lisäkoulutuksen tarpeelliseksi.

Tutkimustulosten perusteella terveydenhoitajat kaipaavat lisäkoulutusta syömishäiriöiden tunnistamiseen ja tukemiseen. Jatkossa terveydenhoitajille voisi toteuttaa projektiluontoisena opinnäytetyönä koulutustapahtuman tai kirjallisen ohjeistuksen aiheesta. Mielenkiintoista olisi tutkia myös puolison keinoja tukea odottavaa äitiä kehonkuvan muuttuessa sekä syömishäiriöiden vaikutuksia synnytyksen jälkeiseen aikaan.