Sain inspiraation opinnäytetyöhöni ohjaajani Teppo Räisäsen ehdotuksesta miettiessämme mahdollisia opinnäytetyön aiheita. HTML5 vaikutti hyvin mielenkiintoiselta aiheelta, ja opinnäytetyön aihe kelpasi myös harjoittelupaikkani BelleGamesin toimitusjohtajalle Pirjo Ritokangas-Huttuselle. Olimme sopineet harjoittelun aikana mahdollisuudesta tehdä opinnäytetyö yritykseen. Aluksi aiheen tarkastelunäkökulmana oli HTML5:den soveltuvuus pelien ohjelmointiin, mutta aihe tarkentui HTML5:teen ja sen toimivuuteen selaimissa.

Työn tavoite oli saada selville kuinka hyvin nykyiset selaimet tukevat HTML5:den uusia ominaisuuksia, ja verrata selainten tukea keskenään. Internetissä on tarkat tukimäärittelyt, mutta itse ainakin olen kokenut ne hyvin epäselviksi. Määrittelyt muistuttavat enemmän tilastotiedettä kuin helposti ymmärrettävää ohjeistusta, joten katsoin parhaaksi testata HTML5-demoja suoraan selaimilla. Näin saatiin konkreettisesti selville, kuinka hyvin tai kuinka huonosti selaimet pärjäävät.

Tietoperustaksi otin HTML:n historian vuodesta 1989 aina nykyhetkeen saakka, sillä en katsonut tarpeelliseksi perehtyä koko internetin historiaan. HTML:n historia alkaa kuitenkin vasta Tim Berners-Leen CERNin ajoista, joten katsoin tarpeelliseksi aloittaa historian tutkimisen vasta siitä ajanjaksosta. HTML5:den osalta tietoperustaksi otin sen historian, toimintaperiaatteet ja uudet ominaisuudet.

Tutkimuskohteena opinnäytetyössäni oli HTML5-demojen toimivuus selaimissa. Valitsin ensin kolmekymmentä HTML5-demoa tai -sivua, ja sitten arvoin tästä otannasta viisi. Jokaista demoa testattiin viidellä eri selaimella ja tulokset kirjattiin taulukkoon vertailua varten. Selaimet olivat Google Chrome, Mozilla Firefox, Apple Safari, Opera ja Windows Internet Explorer.

Tutkimuksen tuloksena Google Chrome ja Mozilla Firefox olivat parhaat selaimet suoriutuessa jokaisesta testauksesta täydellisesti. Huonoiten sijoittuivat Windows Internet Explorer ja yllättäen Opera. Ne suoriutuivat vain kolmesta testauksesta täydellisesti, epäonnistuivat täysin yhdessä ja yhden suorittivat osittain onnistuneesti. Apple Safari sijoittui näiden väliin suoriutumalla neljästä testauksesta täydellisesti ja yhdestä epäonnistuneesti. Testauksessa havaittiin myös pieniä eroja selainten esitystavoissa mutta ne eivät ole merkitseviä relevantteja tässä tutkimuksessa.

Opinnäytetyöni tuloksia voidaan hyödyntää ainakin verkkosivujen ja –sovellusten suunnittelussa, sillä heti työskentelyn alkuvaiheessa on hyvä tietää selain jolle sovellus tehdään. Vaihtoehtoisesti voidaan lähteä heti rakentamaan kaikissa selaimissa toimivaa sovellusta, mutta tässä tapauksessa vastaan voi tulla selaimien HTML5-tuen puute.