Imetys saa aikaan vahvoja tunteita ja kannanottoja puolesta ja vastaan. Imetys koetaan intiiminä ja henkilökohtaisena asiana ja siihen sisältyy vahvoja eettisiä näkökulmia. Imetykseen liittyvät ajatukset, uskomukset ja perinteet ovat yhteydessä perheiden imetysasenteisiin. Imetys saa aikaan ilon ja tyytyväisyyden tunteita, mutta myös syyllisyyttä sekä tuskan ja surun kyyneleitä. Kaikki tunteet kuuluvat imetyskokemukseen. Tulee muistaa, että jokainen imettävä äiti, vauva ja perhe muovaavat juuri heidän perheelleen sopivan imetyskulttuurin. Ammattilaiset tukevat tämän imetyskulttuurin syntymistä. Imetysohjauksen tulee olla hienotunteista, kunnioittavaa ja arvostavaa.

Imetykseen liittyvä historia antaa pohjaa tieteelliselle tutkimustyölle ja -tiedolle äidinmaidon ja imetyksen hyödyistä. Nykyajan suositusten pohjana on vahva tutkittu tieto imetyksestä ja sen hyödyistä lapsen kasvulle ja kehitykselle sekä imettävän äidin terveydelle. Imetysohjauksessa korostuvat vauvamyönteisyyttä tukevat käytännöt, kuten ihokontakti, vierihoito, lapsentahtinen imetys ja tutittomuus. Imetyksen päättämiseen ei ole varsinaista virallista sääntöä, mutta sitä neuvotaan jatkamaan ainakin vuoden ikään saakka muun ravinnon ohella. Imetyssuositus suosittaa täysimetystä 4–6 kk ikään saakka ja imetyksen jatkamista vuoden ikään saakka tai niin pitkään kuin perhe haluaa.