Moni kärsii purentaelimistön toimintahäiriöistä, kuten bruksismin, myofaskiaalisen oireyhtymän, spastisen trismuksen ja leukaluksaation oireista. Tutkimusten mukaan aikuisista 25-50 prosentilla esiintyy puremalihasten toimintahäiriöiden oireita. Purentaelimistöstä aiheutuvat vaivat ovat hammassäryn jälkeen toiseksi tavallisin päänalueen kiputila, joka saa potilaan hakeutumaan hoitoon. Purentaelimistön toimintahäiriöiden hoitoon on monia hoitomenetelmiä ja yksi niistä on botuliinitoksiini. Botuliinitoksiini on lihasrelaksantti, jota käytetään monien kehon sairauksien hoitoon.

Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kuvata botuliinitoksiinihoitoa saaneiden potilaiden kokemuksia hoitomenetelmästä, sen hyödyistä ja haitoista. Lisäksi kartoitettiin hoitoon liittyviä kehittämistarpeita. Kyseisestä aiheesta ei ole tehty vastaavanlaista tutkimusta Suomessa, joten opinnäytetyömme on ajankohtainen ja tarpeellinen. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Oulun yliopistollisen sairaalan Hammas- ja suusairauksien poliklinikan kanssa. Tutkimusmenetelmänä toimi määrällinen tutkimus ja aineistonkeruu tapahtui lokakuun 2018 ja helmikuun 2019 välisenä aikana kyselylomakkeen avulla.

Tutkimukseen osallistujat vastasivat tutkimukseemme botuliinitoksiinihoitokäynnin jälkeen. Tutkimukseemme osallistui 15 kyseistä hoitoa saavaa Oulun yliopistollisen sairaalan Hammas- ja suusairauksien poliklinikan potilasta. Suurinta osaa vastanneista oli hoidettu aiemminkin botuliinitoksiinilla ja muilla purentaelimistön toimintahäiriöiden hoitomuodoilla. Jokaisella tutkimukseen osallistuneella oli useampi kuin yksi syy botuliinitoksiinihoitoon. Kaikilla hoidon syynä oli lihaskireys ja useimmilla myös kipu. Tutkimukseen osallistuneet kokivat botuliinitoksiinin auttaneen purentaelimistön toimintahäiriöihin ja botuliinitoksiinihoito koettiin tehokkaana hoitomuotona. Botuliinitoksiinin vaikutuksen alkamisessa oli eroja, mutta vaikutus alkoi yleensä muutamassa päivässä ja kesto säilyi useita kuukausia. Haittavaikutuksia oli vähän ja ne vaihtelivat yksilöllisesti. Yleisin haittavaikutus oli aristus. Hoitoon liittyviin asioihin, kuten hoitoon pääsyyn, hoidosta informointiin ja hoidon toteutukseen oltiin tyytyväisiä. Oulun yliopistollisen sairaalan Hammas- ja suusairauksien poliklinikan hoito koettiin hyväksi ja henkilökunta asiantuntevaksi. Tutkimukseen osallistujilla oli mahdollisuus kertoa oma näkemyksensä, miten botuliinitoksiinihoitoa voitaisiin kehittää. Kehitysideoina nähtiin muun muassa tiedon lisäys botuliinitoksiinista ja kyseisen hoidon saanti useampana päivänä viikossa.

Tutkimuksessa saatua tietoa voidaan hyödyntää asiakaslähtöisen toiminnan kehittämisessä. Tutkimusta voidaan hyödyntää myös suuhygienistien purentahäiriöihin liittyvässä opetuksessa. Opinnäytetyömme aihe on tärkeä ja vähän tutkittu, joten siitä riittää jatkotutkittavaa.