Arkkitehtonisten suunnitelmien havainnollistamisen keskiössä ovat tietokoneiden avulla renderöidyt esitysmateriaalit, kuten kuvat ja videot. Nykyaikainen arkkitehtisuunnittelu lähtee liikkeelle 3D-mallin luomisella. Siitä saatavaa informaatiota voidaan hyödyntää visualisointikuvien tekemiseen. Kuvat luodaan monesti eri ohjelmistolla kuin varsinainen arkkitehtimalli, joten on tärkeää ymmärtää, miten kyseiset ohjelmistot toimivat ja mitä informaatiota ne hyödyntävät arkkitehtimallista.

Opinnäytetyön tavoitteena oli esitellä, miten tieto siirtyy arkkitehtimallista visualisointiohjelmiin ja mitkä asiat on etukäteen mallinnettava, jotta niillä saadaan mahdollisimman realistista jälkeä. Lisäksi työssä esiteltiin Suomessa käytössä olevat yleiset tietomallivaatimukset oikeaoppiseen mallintamiseen, minkä jälkeen demonstroitiin yhteensä viiden eri ohjelman avulla, miten tieto kulkee ideasta aina lopulliseen markkinointimateriaaliin saakka. Työssä paneuduttiin myös siihen, miten valitut visualisointiohjelmat eroavat toisistaan ja mitä tuo edellä mainittu markkinointimateriaali on sekä teoriassa että käytännössä.

Työssä esiteltiin samasta arkkitehtimallista luodut kuvat eri ohjelmilla, nostettiin esiin virtuaalitodellisuuden hyödyntämisen mahdollisuudet sekä esitettiin, miten mainosmateriaalia voidaan luoda yhdistämällä useaa renderöityä kuvaa. Sen lisäksi käsiteltiin visualisointiohjelmien asettamia tarpeita tietomallille ja pohdittiin, onko tietomallissa lähtökohtaisesti liikaa informaatiota visualisoinnin tarpeisiin.

Opinnäytetyössä todettiin, että tietomallinnushankkeissa on sovittava hankekohtaisesti, mitä mallinnukselta vaaditaan. Tietomallin tilaajalla on suuri vastuu tilata kattava malli, mikäli visualisointimallia halutaan rakentaa saumattomasti eri suunnittelualojen välisiä malleja yhdistämällä. Yleiset tietomallivaatimukset ja Talo 2000 -nimikkeistö toimivat hyvänä suunnannäyttäjänä visualisoinnin kannalta oikeaoppisen mallin tietosisällölle.