Ryhmä Kainuun perinteisiä myllyjä inventoitiin ja kunnostettiin Museoviraston toimesta vuosina 1989–1993. Tässä opinnäytetyössä selvitettiin näiden vesi- ja tuulimyllyjen nykytilaa, kunnostustarpeita ja käyttöä, sekä etsittiin uusia ideoita myllyjen toiminnan elävöittämiseksi.

Toimeksiantaja oli Kainuun Nuotta ry, joka on Kainuun kylien ja asuinalueiden yhteistyöelin ja edistää toiminnassaan asuinalueiden ja elinkeinojen välistä yhteistyötä ja elinvoimaisuutta. Kainuun Nuotan ympäristönhoitotöinä kunnostetaan myös perinteisiä rakennuksia.

Kirjallisuuslähteistä koottiin perustietoa myllyistä ja niihin liittyviä tarinoita kylämatkailun ja kylätoiminnan järjestämisen tueksi. Sähköpostikyselyllä kartoitettiin myllyjen toimintaedellytyksiä, verkostoitumismahdollisuuksia ja uusia käyttöideoita. Kysely lähetettiin myllykylien, maakunnan ja kuntien toimijoille.

Vastausten perusteella rakennusten kunnostus on kiireellisin tehtävä myllyillä. Vedenvaraiset rakenteet ja perinteiset kattomateriaalit ovat lahoamassa niillä myllyillä, joilla nimettyä vastuutahoa ei ole ollut omalla kylällä. Parhaat edellytykset kylätoiminnan ja matkailun järjestämiseen on Paltamon Rinteen ja Hyrynsalmen Komulan myllyllä kylien osaajien ja lähiympäristön matkailu- ja elinkeinoelämän vuoksi. Myllyjen väliselle yhteistyölle koettiin olevan edellytyksiä Suomussalmen pohjoisosissa ja Länsi-Kainuun vaaraseudun myllyillä. Uusia ideoita myllyjen käyttöön ei saatu, mutta retkikohteena ja kylätoiminnan paikkoina niitä arvostettiin.

Koottujen tietojen pohjalta laadittiin käsikirja Kainuun Nuotan sisäiseen käyttöön. Käsikirjan tiedot myllyistä, tarinalyhennelmät lähdeviitteineen ja yhteystiedot kylien osaajiin ovat jaettavissa ja päivitettävissä sähköisessä versiossa.

Vastausten perusteella olisi tarpeen tiedottaa myllyjen tilanteesta ja luoda yhteistyöverkosto myllyjen käytön turvaamiseksi. Myllyjen merkitys paikallisidentiteetille ja kylätoiminnan tapahtumapaikkoina on merkittävä. Uusien käyttöjen ideointi ja tarinoiden keruun jatkaminen lisäisivät myllyjen merkitystä myös kulttuurimatkailun kohteena. Pienet myllyt voivat vesivoiman ensimmäisinä rakennelmina olla museoitumisen sijaan Kainuun kylien voimavara.