Tämän tutkimustyön tarkoituksena oli selvittää, mikä merkitys seurakunnan lapsikuorossa laulamisella on lapsen kehitykselle, hyvinvoinnille ja kristillisyydelle. Vaikutusten selvitystä varten toteutin teemahaastattelun, jossa haastattelin neljää entistä ja nykyistä Soinin seurakunnan lapsikuorolaista. Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus.

Aihetta lähestyttiin tutkimuksessa sekä lähdemateriaalin että empiirisen tutkimuksen pohjalta. Teemahaastattelun aiheena oli kuorolaisten omat tuntemukset ja kokemukset siitä, miten kuorolaulu on vaikuttanut heidän psyykkiseen, fyysiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin, kehitykseen sekä kristillisyyden kokemiseen. Kysymykset olivat avoimia ja antoivat mahdollisuuden haastateltavien omille tulkinnoille.

Tutkimuksen perusteella seurakunnan lapsikuorossa laulaminen vahvistaa lapsen itsetuntoa ja tuo rohkeutta. Kuoroharrastuksen vaikutus psyykkiseen hyvinvointiin nousi voimakkaasti esille haastatteluissa. Sosiaalisten taitojen oppiminen on yksi keskeisistä lapsikuoron hyödyistä. Toisten huomioiminen ja epäitsekkyys ovat edellytyksiä toimivalle kuorolle. Seurakunnan lapsikuoron erityispiirteenä on kristillisen kasvatuksen saaminen, jota kaikki haastateltavat pitivät hyvänä asiana.

Tämä tutkimus auttaa lapsikuorojen johtajia ja muita musiikkikasvattajia toimimaan lasten kanssa musiikin parissa. Tärkeää on huomata myös lasten kohtaaminen seurakunnassa. Kuoroharrastusten positiiviset vaikutukset kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin tulevat tämän tutkimuksen myötä selkeästi esille.