Dysfunktionaalinen hengitys on erittäin laaja käsite, joka voi sisältää monta asiaa. Suurin piirtein sitä voidaan pitää asiana, joka tarkoittaa, että ihmisen hengitys ja hengitystekniikka eivät toimi optimaalisesti. Tämä voi aiheuttaa erilaisia oireita ja vaivoja, joita ei ehkä aina yhdistetä varsinaiseen hengitykseen. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on tutkia hengitysongelmia kvalitatiivisen kirjallisuustutkimuksen avulla ja kuvailla niitä kattavalla tavalla sekä tuoda näkyviin miten tämä vaikuttaa ihmiseen. Kysymykset ovat: 1. Miten dysfunktionaalinen hengitys vaikuttaa ihmiseen? 2. Mitä voit hoitajana tehdä, jotta tukisit hyvää hengitystä? Tietojen- keruumenetelmänä on käytetty systemaattista kirjallisuustutkimusta ja tietojen analysointimenetelmänä on käytetty kvalitatiivista sisällönanalyysiä.

Teoreettisena viitekehyksenä on käytetty Lydia Hallin Care, Core and Cure – nimistä mallia, koska se antaa kokonaiskuvan potilaasta, sairauksista ja terveydestä, mikä on tärkeää, kun on kyse hengitysongelmista. Opinnäytetyössä viitataan myös Hendersonin 14 perusperiaatteeseen. Hakusanojen ja kriteerien perusteella valittiin 12 artikkelia, jotka vastasivat kysymyksiin. Tulokset on jaettu kategorioihin ja alakategorioihin. Tulokset näyttävät, että dysfunktionaalinen hengitys vaikuttaa ihmiseen somaattisella ja psykologisella tasolla ja se vaikuttaa myös ihmisen jokapäiväiseen elämään. Hengitysharjoitukset, fysioterapia, hyvä potilas-hoitajasuhde ja psykologinen hoito, joka antaa itsetuntemusta ja tasapainoa elämässä, tukevat hyvää hengitystä. Jos ihmisellä on hengitysongelmia, somaattiset ja psykologiset ongelmat liittyvät paljon toisiinsa. Hoidon täytyy olla terapeuttinen prosessi, jossa yhdistetään ruumiillista hoitoa verbaaliseen vuorovaikutukseen. Yhteenvetona voidaan todeta, että dysfunktionaalisen hengityksen hoito suureksi osaksi koostuu siitä, että yrittää lievittää ja oppia hallitsemaan oireita ja että yrittää ratkoa hengitysongelmien perussyy.