Rakennusalan tietomallipohjaista tiedonhallintaa on kehitetty aktiivisesti 2000-luvulla. Suomessakin on tehty useita tietomallintamista edistäviä kehityshankkeita, joiden pohjalta on julkaistu Yleiset tietomallivaatimukset 2012 -julkaisusarja, jossa selostetaan ja ohjeistetaan rakennushankkeen eri vaiheiden ja osapuolten tehtävät.

Tässä insinöörityössä tutkittiin uudis- ja korjausrakentamishankkeiden tietomallintamisprosessien eroavaisuuksia, sekä minkälaisia erityispiirteitä korjausrakentamishankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa on. Tavoitteena oli selvittää minkälaisia hyötyjä ja haittoja tietomallin käyttö tuo mukanaan hankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen. Lisäksi työn tavoitteena oli tutkia korjausrakentamisessa yleisesti käytössä olevia rakenne- ja liitostyyppejä ja luoda tutkimusten pohjalta tietomallintamista helpottavia komponentteja Tekla Structures -ohjelmistoon.

Tietomallintamisprosesseja ja tietomallintamisen hyötyjä ja haittoja tutkittiin kirjallisuus- sekä internetlähteiden avulla. Rakenne- ja liitostyyppejä tutkittiin myös edellä mainittujen lähteiden avulla, mutta mallinnettavien rakenteiden valintaan vaikutti myös tilaajayrityksen ehdo-tukset mallinnettavista rakenteista.

Tutkimuksissa havaittiin, että tietomallintaminen tarjoaa monia eri hyötyjä ja mahdollisuuksia, joiden avulla voidaan parantaa suunnittelun ja toteutuksen laatua, sekä vähentää näissä tulevien virheiden määrää. Kuitenkin hankkeen luonne ja sisältö määrittelevät sen, onko tietomallintamisen käyttäminen kokonaisuuden kannalta hyödyllistä.

Työn tuloksena luotiin parametrisoidut komponentit pilarin teräsbetonimanttelista ja siihen tarvittavasta vaarnatappiliitoksesta sekä seinärakenteiden aukkojen vahvistuksista. Kom-ponentit luotiin näistä rakenteista, koska niistä ei ollut olemassa valmiita komponentteja Tekla Structures -ohjelmiston komponenttikirjastossa. Lisäksi kyseiset rakenteet ovat yleisiä korjausrakentamisessa ja niihin törmätään usein, kun vanhaa rakennusta ryhdytään korjaamaan.