Suun bakteerit ja niiden aiheuttamat infektiot muodostavat riskin yleisterveydelle, jos suussa on haavaisia tulehduksia ja bakteereilla on pääsy verenkiertoon. Suunhoidon ja yleisterveyden yhteys muodostuu erityisen tärkeäksi silloin, kun henkilön immuunivaste ja yleiskunto ovat heikentyneet. Toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena on, että neurologian ja keuhkosairauksien klinikan potilaiden aspiraatiopneumoniaan sairastuminen vähenee. Opinnäytetyön tavoitteena on, että osastojen sairaanhoitajat motivoituvat ja sitoutuvat suun terveydentilan tarkistukseen sekä aspiraation ja aspiraatiopneumonialle alistavien tekijöiden tunnistamiseen.

Opinnäytetyö käynnistyi työelämän yhteistyökumppanin ehdotettua Metropolia Ammatti-korkeakoulun suuhygienistiopiskelijoiden osallistumista aspiraatiopneumoniahankkeeseen. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Helsingin yliopistollisen keskussairaalan (HYKS) neurologian ja keuhkosairauksien klinikan kanssa. Opinnäytetyö alkoi tiedonhaulla ja tietoperustan kartoituksella. Tiedonhaun hakuprosessissa perehdyttiin tieteellisiin tutkimuksiin ja tutustuttiin sairaanhoitajan työhön. Ajankohtaisiin tutkimuksiin perehdyttiin koko opinnäytetyön prosessin ajan. Työelämän yhteistyökumppanin laatimilla arviointilomakkeilla kartoitettiin osastojen potilaiden suun terveydentilaa.

Potilaan aspiraatiopneumonian ehkäisemiseksi sairaanhoitajille järjestettiin koulutustilaisuuksia suunhoitoon liittyen. Koulutustilaisuuksien jälkeen arviointilomakkeisiin lisättiin ky-symys potilaan suunhoitoon kannustamisesta, jotta kehittämistehtävän onnistumista voitiin seurata. Kehittämiskohteeksi muodostui sairaanhoitajien motivoiminen ja sitoutuminen potilaan suunhoitoon. Lisäksi kehitettäviä kohteita olivat sairaanhoitajien sitoutuminen potilaan suun terveydentilan tarkistamiseen ja aspiraatiopneumonialle alistavien tekijöiden tunnistamiseen ja niihin puuttumiseen.

Opinnäytetyön osana laadittiin terveydenhuollon hoitohenkilökunnalle suunhoito-opas Katse suuhun. Oppaan tavoitteena on lisätä osastolla työskentelevän hoitohenkilökunnan suun terveydenhoidon osaamista, motivoida arvioimaan potilaan suun terveydentilaa ja helpottaa suun yleisimpien infektioiden tunnistamista. Tarkoituksena on, että kehittämishankkeesta hyötyvät kaikki Suomen sairaanhoitopiirit sekä terveydenhoitoalan työntekijät. Jatkokehitysehdotuksena tämän opinnäytetyön materiaaleja voitaisiin hyödyntää sairaanhoitotyön koulutusohjelmassa.