Opinnäytetyömme tarkoituksena oli tutkia paineluelvytyksen laatua Pohjois-Karjalassa. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, vastaako Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen henkilökunnan suorittaman paineluelvytyksen laatu voimassa olevia hoitosuosituksia. Osaongelmina tutkimme lisäksi painelutaajuuden ja syvyyden vaikutusta toisiinsa, elvytystapahtumien välisiä eroja (N=29) sekä elvytyksen laadun heikkenemistä suhteessa aikaan nähden (N=17).

Toteutimme opinnäytetyömme Itä-Suomessa, Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen toiminta-alueella. Keräsimme tutkimusaineiston vuoden 2014 tammikuun sekä heinäkuun 2014 välisenä aikana Zoll X-Series -defibrillaattoreista (N=10) kahdeksan paloaseman alueelta. Tutkimusaineiston saimme Zoll X-Series -defibrillaattorin elvytyspäitsimien yhteydessä olevan kiihdytysanturin laitteeseen tallentamasta datasta. Elvyttäjillä oli käytössä audiovisuaalinen painelupalaute elvytysten aikana.

Tutkimuksessamme selvitimme paineluelvytyksen laatua seuraavien tekijöiden osalta: painelusyvyys, painelutaajuus, CCF:n, painelutauot sekä paineluvapautuskiihtyvyys.

Tutkimusaineiston analysoimme kvantitatiivisin menetelmin IBM ® SPSS ® Statistics 22.0.0.0 – ohjelmalla. Analysoinnissa käytimme ristiintaulukointia, Khiin neliö -testiä, Pearsonin tulomomenttikorrelaatiokerrointa sekä varianssianalyysi ANOVA:a.

Tutkimustulokset osoittivat, että keskimääräinen painelusyvyys oli 4,81 cm, painelutaajuuden ollessa 115 /min. Tulokset osoittivat myös, ettei paineluelvytyksen laatu vastannut painelusyvyyden osalta voimassa olevia hoitosuosituksia. Elvytysten tauot olivat ensimmäisen minuutin osalta noin 24 sekuntia, mikä ei vastaa nykyisiä hoitosuosituksia. Ainoastaan 14 prosenttia paineluista täytti hoitosuositussyvyyden ja -taajuuden kriteerit. Liian nopea painelutaajuus heikensi hoitosuositussyvyyden saavuttamista. Elvytystapahtumien välillä oli tilastollisesti erittäin merkitseviä eroja kaikissa muuttujissa, pois lukien painelutauoissa (p=0,006). 17 minuutin elvytyksien (n=26) aikana tilastollisesti erittäin merkitsevät erot olivat muuttujissa CCF ja painelutauot. Muiden muuttujien osalta tilastollista eroa ei ollut.

Tutkimus havainnollisti pelastuslaitokselle työntekijöiden toiminnassa olevat kehittämiskohteet ja pelastuslaitos voi tulevaisuudessa kohdistaa lisäkoulutusta elvytyksen laadun kehittämiseen. Tutkimus voidaan toistaa lisäkoulutuksen jälkeen.