Asemat ovat ihmisille tärkeitä. Ne mahdollistavat sujuvan ja kestävän liikkumisen arjen ja vapaa-ajan matkoilla ja usein muodostavat paikallisesti tärkeän kohtaamispaikan ihmisille ja palveluille. Kaupungin näkökulmasta asemat ovat tärkeä osa kestävää ja tehokasta kaupunkikehitystä. Asemien kehittäminen on noussut valtion ja kaupunkien yhdeksi tärkeäksi painopisteeksi. Vuosien aikana asemien teknisistä suunnittelutarpeista ja asematoimijoiden yhteistyömalleista on kertynyt kattavasti tietoa. Sen sijaan asemien käyttäjistä ja käyttäjien tarpeista löytyy systemaattisesti kerättyä tietoa vähemmän. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä tietoa asemien käyttäjistä sekä siitä, miten palvelumuotoilua voidaan hyödyntää osana asemaympäristöjen kehittämistä. Työ toteutettiin Vantaan kaupungille ja siinä tarkasteltiin kolmea juna-asemaa (Tikkurila, Korso ja Martinlaakso).

Työn tutkimuskysymykseksi valittiin, miten asemia voidaan kehittää käyttäjien näkökulmasta. Työssä hyödynnettiin palvelumuotoilun tuplatimantti- prosessia, joka työn aikana iteroitui siten, että työssä käsiteltiin lopulta käyttäjien näkökulman lisäksi kaupungin toimintatapoja ja niiden kehittämistä palvelumuotoilun avulla. Työ tehtiin yhteistyössä kaupungin työryhmän kanssa ja työssä toteutettiin asukaskysely, havainnointikävelyt ja yhteissuunnittelutyöpaja, joiden avulla kerättiin ja kiteytettiin käyttäjien ja toimijoiden näkemyksiä. Aineiston kiteyttämisessä ja visualisoinnissa hyödynnettiin eri palvelumuotoilun menetelmiä.

Työn tulosten perusteella voidaan todeta, että asemin peruskorjaus- ja kunnostustoimien lisäksi asemien olosuhteita voidaan kehittää myös pienillä toimenpiteillä, kunhan niillä on merkitystä käyttäjille. Käyttäjälähtöinen suunnittelu, kuten palvelumuotoilu, auttaa käyttäjille merkityksellisten toimenpiteiden tunnistamisessa. Lisäksi tulosten perusteella voidaan todeta, että kaupungin toimintatapoja voidaan kehittää käyttäjälähtöisen suunnittelun avulla. Tärkeitä kehittämistoimia ovat palvelumuotoiluperiaatteiden hyödyntäminen osana suunnitteluprosessia, kaupungin ja valtion asemien kehittämisestä vastaavien henkilöiden yhteistyö, kunnossapitovastuurajojen selvittäminen ja käyttäjälähtöisen suunnitteluajattelutavan hyödyntäminen. Tutkimuksessa onnistuttiin lisäämään tietoa asemien käyttäjistä ja heidän tarpeistaan sekä toiveista. Lisäksi työn avulla herätettiin ajatuksia käyttäjälähtöisen suunnittelun hyödyntämisestä osana kaupungin nykyistä suunnittelua.