Insinöörityössä tarkastellaan QGISin ominaisuuksia ja hyödyllisiä lisäosia kaavatyöskentelyn näkökulmasta, verrataan sitä MicroStation Stellan tarjontaan ja pohditaan mahdollisia kehityssuuntia tulevaisuuden varalle.

Työssä tarkastellaan alkuun kaavoituslainsäädännön polkua lakiasteittain vuodesta 1859 nykytilanteeseen lyhyesti ja paneudutaan hieman kaavoituksen nykytilanteeseen. Sen jälkeen avataan tulevaisuuden konsepti kaavoitukselle liittyen tietomalleihin ja paneudutaan hieman tarkemmin tämänhetkisiin projekteihin liittyen tulevaan lakimuutokseen. Näitä projekteja ovat Ryhti-hanke, joihin liittyy rakennetun ympäristön tietojärjestelmä ja siihen liittyvä VOOKA-hanke.

Työssä paneudutaan syvällisemmin QGISin eri työkaluihin ja tarkastellaan lähemmin muutamaa mahdollisesti hyödynnettävää lisäosaa. Näiden valinta pohjautuu QGISin lisäosien kartoitukseen ja kaikkien oleellisten lisäosien joukosta valittiin hyödyllisiltä vaikuttavat tarkempaan tarkasteluun. Näihin toteutettiin myös erilaisia testejä, joiden tuloksia ja niistä ilmenneitä vikoja tarkastellaan.

Työssä esitellään lukijalle yleisellä tasolla myös Stellan kaavoitustyöskentelyä ja yleisiä toimintamalleja liittyen Stellan kanssa työskentelyyn. Kahden ohjelmiston vahvuuksia ja heikkouksia myös vertaillaan. QGISin heikkouksia Stellaan verrattuna havainnollistetaan muutamalla vuokaaviolla.

Lopuksi esitellään kolme mahdollista vaihtoehtoa QGISin tulevaisuuden kehitykselle, jotta se paremmin täyttäisi niitä vaatimuksia, joihin kuntien kaavoitustyöntekijät ovat mahdollisesti tottuneet käyttäessään esimerkiksi Stellaa. Näiden tavoitteena on avata uusia näkökulmia niille, jotka ovat enemmän paikkatietotaustaisia eivätkä omaa kaavoituskokemusta. Ohjelmassa on paljon potentiaalia toimia tulevaisuuden kaavoitustyökaluna, mutta jotta kunnat ottaisivat sen laajemmin käyttöön, on hyvä toteuttaa kehitystyötä ohjelman parantamiseksi.