Opinnäytetyön tarkoituksena oli arvioida työterveydenhuollossa ja yksityisessä terveydenhuollossa käytettävän potilastietojärjestelmän sähköisten lääkemääräysten käsittelyyn tarkoitetun osion käytettävyyttä. Työn tavoitteena oli käytettävyyden tutkimisen myötä varmistua järjestelmän käytettävyyden tasosta ja löytää järjestelmässä olevat mahdolliset käytettävyysongelmat. Työn tilaajana toimi CGI Suomi Oy.

Kirjallisuudesta etsittiin tietoa käytettävyydestä, käyttäjäkeskeisestä suunnittelusta ja käytettävyyden arviointimenetelmistä. Työssä esiteltiin suoritetussa käytettävyyden arvioinnissa käytetyt arviointimenetelmät sekä miten arviointi suunnitellaan, toteutetaan ja miten saadut tulokset analysoidaan. Lisäksi tietoa etsittiin sähköisen lääkemääräyksen toimintaperiaatteista ja määrityksistä.

Käytettävyyden arviointimenetelmäksi valittiin käyttäjien suorittama käytettävyystestaus. Kyseinen menetelmä valittiin, koska ottamalla loppukäyttäjät osaksi käytettävyyden arviointia oli mahdollista saada suoraa tietoa siitä, millaisia ongelmia käyttäjät kohtaavat käyttäessään järjestelmää. Lisäksi käyttäjien tyytyväisyyttä kartoitettiin System Usability Scale -tyytyväisyyskyselyllä. Testausta oli suorittamassa neljä työterveyslääkäriä.

Käytettävyystestausta suunniteltaessa asetettiin testaukselle tavoitteet. Tavoitteiksi asetettiin yleinen käytettävyys, tuottavuus, tehokkuus ja tyytyväisyys, joita mitattiin tehtävien onnistumisprosentilla sekä tyytyväisyyskyselyn pisteillä. Lopputuloksissa on arvioitu, kuinka hyvin asetetut tavoitteet täyttyivät. Tulosten analysoinnin perusteella eriteltiin käytettävyysongelmat ja esitettiin niihin korjausehdotukset. Yhteensä käytettävyysongelmia havaittiin 16 kappaletta. Suurin osa havaituista ongelmista oli luokkaa kohtalainen tai alle. Nämä ongelmat aiheuttivat käyttäjille ainoastaan vähäistä haittaa.

Käytettävyyden arvioinnin avulla saatiin paljon tietoa järjestelmän käytettävyyteen vaikuttavista heikkouksista, jota hyödynnettiin järjestelmän kehittämisessä. Käytettävyyden tutkiminen muun muassa lisää toteuttajien tietoutta tuotteen käytettävyydestä, kasvattaa yrityksen tuottavuutta ja vähentää riskiä julkaista kriittisiä käytettävyysongelmia sisältävä tuote.