Tämän kehittämistyön tarkoituksena oli luoda perusteet asunnonmuutostöiden hyvälle käytännölle Espoon kaupungissa sekä edistää hyvän käytännön juurtumista. Tavoitteena oli asiakkaan osallisuuden lisääntyminen palvelussa, asunnonmuutostöiden prosessin sujuvuuden, tiedotuksen ja neuvonnan parantaminen sekä yhteistyön edistäminen. Kehittämistyön tarve oli työelämälähtöinen. Kehittämistyö noudattaa toimintatutkimuksen strategiaa. Kehittämistyön avuksi koottiin moniammatillinen työryhmä, joka kokoontui 4 kertaa. Työryhmä tarkasteli asunnonmuutostöihin liittyviä kehittämistehtäviä Espoon kaupungin arvoista lähtöisin. Kirjallisuudesta johdetut hyvän käytännön käsitteet olivat yhteneväisiä Espoon arvojen kanssa. Työryhmän työskentelystä saatu aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla deduktiivista päättelyä käyttäen.

Arvoista tasa-arvo nousi merkitykseltään keskeiseksi. Arvojen ohjaamana tuloksena muodostui yhtenäinen prosessi. Päätöksenteko nivoutui tarpeen määrittely- ja suunnitteluvaiheeseen, jossa on huomioitava seuraava kokonaisuus: (1) asiakkaan palvelusuunnitelma, (2) kuntoutuksen tavoitteet, (3)palveluohjaus, (4) asiakkaan toimintakyky, (5) yhteinen ymmärrys, (6) asiakkaan arkipäivän kulku, (7)tekninen kokonaisuus, (8) aikataulut, (9) apuvälineet sekä (9) taloyhtiön osallisuus. Prosessikuvaus ja sisällöllinen kokonaisuus johtivat ajatukseen verkostomallista koko asunnonmuutostöiden hyvän käytännön perusteeksi. Asiakas, toimintaterapeutti ja sosiaalityöntekijä sopivat miten vastuu verkoston yhdistämisestä jaetaan. Rakennusmestari vastaa teknisestä kokonaisuudesta.

Jatkokehittämisen tarpeet hyvän käytännön juurtumiseksi saatiin jatkamalla sisällönanalyysiä. Keskeiset haasteet hyvän käytännön edistämiseksi tiivistyivät viiteen käsitteelliseen kokonaisuuteen,jotka olivat: (1) toimintaohjeet, (2) tekninen kokonaisuus, (3) verkostotyö, (4) palveluohjaus sekä (5)seuranta ja palautejärjestelmä. Nämä ovat kokonaisuuksia, joihin kehittämistyön jatkuessa tulee löytää välineet ja mittarit.

The purpose of this final project was to create and to promote the foundations of the best practise for home modifications in the city of Espoo. The overall aim was to improve the client´s participation in the service and to improve the flow of process, information and guidance, and also to improve multiprofessional collaboration.

Functional research approach was used in this final project. The study material was gathered from a multiprofessional team with 4 meetings. The team consisted of clients and professionals. The team focused on finding the foundations of the best practise for home modifications based on the values of the city of Espoo. The study material was analyzed by content analysis.

Based on the study results the home modification process was seen as a totally uniform process. Decision-making is simultaneous with the evaluation of need and planning, where the factors that need to be taken into account are: (1) service plan for client, (2) client´s aims of rehabilitation, (3)information and guidance, (4) client´s functional capacity, (5) common understanding, (6) clients participation in everyday life, (7) technical point of view, (8) schedule on the process, (9) aids and (10)house-owners point of view. The outcome of the process and its occupational content was the Network Model of home modification. The client, the occupational therapist and the social worker must decide together who leads the network in the model. The master builder is in charge of the technical aspect.

The areas of further development were also found by content analysis. The areas that need further development in the city of Espoo for using the Network Model of home modification are: (1)instructions, (2) technical point of view, (3) working as a network, (4) information and advicing and (5) organized feedback system and follow-up.