Tämän kehittämistyön tarkoituksena oli luoda perusteet asunnonmuutostöiden hyvälle käytännölle Espoon kaupungissa sekä edistää hyvän käytännön juurtumista. Tavoitteena oli asiakkaan osallisuuden lisääntyminen palvelussa, asunnonmuutostöiden prosessin sujuvuuden, tiedotuksen ja neuvonnan parantaminen sekä yhteistyön edistäminen. Kehittämistyön tarve oli työelämälähtöinen. Kehittämistyö noudattaa toimintatutkimuksen strategiaa. Kehittämistyön avuksi koottiin moniammatillinen työryhmä, joka kokoontui 4 kertaa. Työryhmä tarkasteli asunnonmuutostöihin liittyviä kehittämistehtäviä Espoon kaupungin arvoista lähtöisin. Kirjallisuudesta johdetut hyvän käytännön käsitteet olivat yhteneväisiä Espoon arvojen kanssa. Työryhmän työskentelystä saatu aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla deduktiivista päättelyä käyttäen.

Arvoista tasa-arvo nousi merkitykseltään keskeiseksi. Arvojen ohjaamana tuloksena muodostui yhtenäinen prosessi. Päätöksenteko nivoutui tarpeen määrittely- ja suunnitteluvaiheeseen, jossa on huomioitava seuraava kokonaisuus: (1) asiakkaan palvelusuunnitelma, (2) kuntoutuksen tavoitteet, (3)palveluohjaus, (4) asiakkaan toimintakyky, (5) yhteinen ymmärrys, (6) asiakkaan arkipäivän kulku, (7)tekninen kokonaisuus, (8) aikataulut, (9) apuvälineet sekä (9) taloyhtiön osallisuus. Prosessikuvaus ja sisällöllinen kokonaisuus johtivat ajatukseen verkostomallista koko asunnonmuutostöiden hyvän käytännön perusteeksi. Asiakas, toimintaterapeutti ja sosiaalityöntekijä sopivat miten vastuu verkoston yhdistämisestä jaetaan. Rakennusmestari vastaa teknisestä kokonaisuudesta.

Jatkokehittämisen tarpeet hyvän käytännön juurtumiseksi saatiin jatkamalla sisällönanalyysiä. Keskeiset haasteet hyvän käytännön edistämiseksi tiivistyivät viiteen käsitteelliseen kokonaisuuteen,jotka olivat: (1) toimintaohjeet, (2) tekninen kokonaisuus, (3) verkostotyö, (4) palveluohjaus sekä (5)seuranta ja palautejärjestelmä. Nämä ovat kokonaisuuksia, joihin kehittämistyön jatkuessa tulee löytää välineet ja mittarit.