Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, minkälaista tiedollista elvytysosaamista tarvitaan. Toisena tarkoituksena oli arvioida, minkälaista tiedollista elvytysosaamista valmistuvilla sairaanhoitajaopiskelijoilla on ja mitkä ovat heidän osaamiseensa yhteydessä olevia tekijöitä. Tutkimusaineisto kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella. Aineisto kerättiin tammikuussa 2009 Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Tutkimukseen osallistui 62 enkilöä (N=62). Aineisto analysoitiin SPSS 15.0 -tilasto-ohjelmalla. Tutkimustulokset laskettiin prosentuaalisesti, numeerisesti ja keskiarvoina. Tutkimukseen osallistuneista 26 henkilöllä (41,9 %) oli aiempi terveydenhuoltoalan tutkinto. Työkokemusta terveydenhuoltoalalta oli 59 henkilöllä (95,2 %). Vain kolmella henkilöllä (4,8 %) ei ollut lainkaan työkokemusta. Työkokemuksen määrän keskiarvo oli noin neljä vuotta. Elvytyskokemusta oli vastanneista kahdellakymmenellä henkilöllä (32,3 %). Koulutusohjelman ulkopuoliseen elvytyskoulutukseen oli osallistunut 27 henkilöä (43,5 %). Elvytysosaamistaan osallistujat arvioivat tavallisimmin kohtalaiseksi (75,8 %): hyväksi osaamisensa arvioi 8 henkilöä (12,9 %) ja heikoksi 7 henkilöä (11,3 %). Kukaan ei arvioinut omaa elvytysosaamistaan erittäin hyväksi, toisaalta ei myöskään täysin olemattomaksi. Opinnäytetyssä käytetyn mittarin painelu- ja puhalluselvytyksen sekä defibrillaation osaamista mittaavassa osiossa oikeiden vastausten keskiarvo oli 64,5 %. Testin läpäisemiseksi vaadittiin 70 % oikein. 12 henkilöä (19,2 %) sai hyväksytyn tuloksen - yksi henkilö (1,6 %) suoritti testin täysin virheettömästi. Sydämen rytmien tunnistamista mittaavan osion oikeiden vastausten keskiarvo oli 80,6 %. 22 vastaajaa tunnisti kaikki neljä rytmiä oikein (35,2 %). Tämän tutkimuksen tulosten mukaan valmistuvien sairaanhoitajaopiskelijoiden tiedollinen elvytysosaaminen oli kohtalaista. Parhaiten osattiin sydämen rytmien tunnistaminen ja heikointa oli puhalluselvytyksen osaaminen. Osaamista parantavia tekijöitä olivat aiempi elvytyskoulutus, työkokemus sekä aiempi osallistuminen elvytystilanteeseen. Tämän opinnäytetyön tulokset antavat viitteitä siitä, että sairaanhoitajaopiskelijoiden tulisi saada enemmän elvytysopetusta hallitakseen laadukkaan peruselvytyksen hyvin.

The first purpose of this study was to determine, what kind of knowledge is needed to successfully treat a resuscitation patient. The second purpose was to find out, what kind of knowledge do final term nurse students have of resuscitation and to describe factors that are affiliated with resuscitation knowledge. As a study method, questionnaire was used and the respondents (N=62) were final term nurse students of Helsinki Metropolia University of Applied Sciences. The study was carried out in January 2009. The data was analyzed by using SPSS 15.0 stastistical analysis software. The results were calculated as numeric, percentual and average values. 26 participants (41,9 %) had a previous degree in health care. 59 participants (95,2 %) had worked in health care - they had an average of 4 years working experience. 20 participants (32,3 %) had resuscitation experience. 27 participants (43,5 %) had taken part in resuscitation training, which was not included in their studies. Most of the participants valued their resuscitation knowledge as moderate (75,8 %). 8 participants valued their knowledge as good (12,9 %) and 7 participants as poor (11,3 %). None of the participants valued their knowledge as very good, neither as having no knowlegde at all. The results showed that the participants had an average of 64,5 % correct answers in section that explored knowledge of cardiopulmonary resuscitation and defibrillation. 70 % correct answers are needed to pass this part of the test - 12 participants (19,2 %) managed acceptably. An average 80,6 % of correct answers was achieved in the ECG interpretation section, where there were no requirements for passing. According to the results of this study, final term nurse students had moderate knowledge in resuscitation theory. The knowledge was best in ECG interpretation and poorest in ventilation management. The factors that improve resuscitation knowledge are earlier resuscitation training, working experience and previous experience of resuscitation situations. The results also indicate that nurse students should have more resuscitation training to be more certain with resuscitation.