Haku

Elvytyspotilaan hoidon osaaminen : kyselytutkimus Metropolia Ammattikorkeakoulun sairaanhoitajaopiskelijoille

QR-koodi

Elvytyspotilaan hoidon osaaminen : kyselytutkimus Metropolia Ammattikorkeakoulun sairaanhoitajaopiskelijoille

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, minkälaista tiedollista elvytysosaamista tarvitaan. Toisena tarkoituksena oli arvioida, minkälaista tiedollista elvytysosaamista valmistuvilla sairaanhoitajaopiskelijoilla on ja mitkä ovat heidän osaamiseensa yhteydessä olevia tekijöitä. Tutkimusaineisto kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella. Aineisto kerättiin tammikuussa 2009 Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Tutkimukseen osallistui 62 enkilöä (N=62). Aineisto analysoitiin SPSS 15.0 -tilasto-ohjelmalla. Tutkimustulokset laskettiin prosentuaalisesti, numeerisesti ja keskiarvoina. Tutkimukseen osallistuneista 26 henkilöllä (41,9 %) oli aiempi terveydenhuoltoalan tutkinto. Työkokemusta terveydenhuoltoalalta oli 59 henkilöllä (95,2 %). Vain kolmella henkilöllä (4,8 %) ei ollut lainkaan työkokemusta. Työkokemuksen määrän keskiarvo oli noin neljä vuotta. Elvytyskokemusta oli vastanneista kahdellakymmenellä henkilöllä (32,3 %). Koulutusohjelman ulkopuoliseen elvytyskoulutukseen oli osallistunut 27 henkilöä (43,5 %). Elvytysosaamistaan osallistujat arvioivat tavallisimmin kohtalaiseksi (75,8 %): hyväksi osaamisensa arvioi 8 henkilöä (12,9 %) ja heikoksi 7 henkilöä (11,3 %). Kukaan ei arvioinut omaa elvytysosaamistaan erittäin hyväksi, toisaalta ei myöskään täysin olemattomaksi. Opinnäytetyssä käytetyn mittarin painelu- ja puhalluselvytyksen sekä defibrillaation osaamista mittaavassa osiossa oikeiden vastausten keskiarvo oli 64,5 %. Testin läpäisemiseksi vaadittiin 70 % oikein. 12 henkilöä (19,2 %) sai hyväksytyn tuloksen - yksi henkilö (1,6 %) suoritti testin täysin virheettömästi. Sydämen rytmien tunnistamista mittaavan osion oikeiden vastausten keskiarvo oli 80,6 %. 22 vastaajaa tunnisti kaikki neljä rytmiä oikein (35,2 %). Tämän tutkimuksen tulosten mukaan valmistuvien sairaanhoitajaopiskelijoiden tiedollinen elvytysosaaminen oli kohtalaista. Parhaiten osattiin sydämen rytmien tunnistaminen ja heikointa oli puhalluselvytyksen osaaminen. Osaamista parantavia tekijöitä olivat aiempi elvytyskoulutus, työkokemus sekä aiempi osallistuminen elvytystilanteeseen. Tämän opinnäytetyön tulokset antavat viitteitä siitä, että sairaanhoitajaopiskelijoiden tulisi saada enemmän elvytysopetusta hallitakseen laadukkaan peruselvytyksen hyvin.

Tallennettuna: