Opinnnäytetyöni on kirjallisuuskatsaus. Tavoitteenani on ollut kerätä tietoa äänihuulilihaksen roolista lauluäänen muodostuksessa ja saattaa se sellaiseksi kirjalliseksi kokonaisuudeksi, että sen lukemisesta voisivat hyötyä laulupedagokiikan opiskelijat tai muut ihmisäänestä kiinnostuneet henkilöt. Olen tehnyt havainnon, että tästä äänifysiologisesti merkittävästä aiheesta ei ole juurikaan tietoa suomen kielellä. Sen takia olen halunnut tehdä opinnäytetyön, joka tarjoaa yhdessä paikassa tämän tiedon kohtuullisen helposti ymmärrettävässä muodossa.

Opinnäytetyötäni varten olen käynyt läpi suuren määrän äänihuulilihaksesta tietoa sisältäviä tutkimusartikkeleita, muita ääneen liittyviä artikkeleita ja lisäksi ihmisääntä käsitteleviä laajempia teoksia sekä muutaman äänenkäytön oppaan. Nämä lähdeteokset olen kokenut merkittäviksi ja keskeisiksi sen perusteella, että niihin on viitattu paljon muissa tutkimuksissa. Jokaisen uuden löytämäni artikkelin kohdalla olen etsinyt käsiini siinä käytetyt sellaiset lähteet, jotka ovat vaikuttaneet oman aiheeni kannalta hyödyllisiltä. Olen hakenut ja löytänyt myös paljon lähdemateriaalia Google Scholar -hakupalvelun avulla.

Keräämästäni tiedosta kävi ilmi, että muuttamalla äänihuulilihaksen aktiivisuutta voidaan vaikuttaa äännön rekisteriin, sävelkorkeuteen, kynnyspaineeseen, taloudellisuuteen, tehokkuuteen ja äänen intensiteettiin. Äänihuulilihaksen aktiivisuuden vaikutus näihin perustuu muutoksiin äänihuulten muodossa, jäykkyydessä, jännityksessä ja elastisuudessa. Kun ne muuttuvat, muuttuu myös äänihuulien värähtely ja se, miten siihen siirtyy ilmavirrasta energiaa korvaamaan kudoksen aihettaman värähtelyn vaimenemisen. Paksummat äänihuulet ja niissä värähtelyn aikana esiintyvä pinta-aalto myötävaikuttavat siihen, että syntyy voimakkaampi äänen yläsävelsarja, joka aistitaan täyteläisempänä ja rintarekisterin omaisempana. Äänihuulilihaksen lihassäikeiden jatkuessa aina kurkunkansi-kannurustositeeseen ja kurkunkannen uloimpiin reunoihin voi mahdollisesti äänihuulilihaksen supistumisella olla vaikutus kurkunpään eteisontelon kaventumiseen. Tämä kaventuminen lisää äntöväylän reaktanssia, jolla on todettu olevan positiivisia vaikutuksia ääneen.

My thesis is a literature review. My objective was to find information concerning the role of the thyroarytenoid muscle in phonation and to present the essential information in the form that vocal pedagogy students or others interested in the human voice could benefit from it. I have noticed that there is very little information on the important topic of voice physiology in Finnish. My thesis offers the essential information in an easily digestible form. For my thesis I did extensive research on the thyroarytenoid muscle. I read research reports, other voice related articles in different journals, books about voice physiology and also some guidebooks on vocal production. These books and articles seemed to be very significant since there were multiple references to them in research papers. I also went through the list of references for each article and book I read to find more relevant information on the topic. I found many research articles with the help of the Google Scholar search engine. The information I gathered showed that the activity of the thyroarytenoid muscle has an effect on vocal register, pitch, phonation threshold pressure, vocal economy, vocal efficiency and voice intensity. This is due to the changes in shape, stiffness, stress and elasticity of the vocal folds. Alterations in these properties change the way that energy is transferred to the vibrating vocal fold tissue to make up the energy loss that is caused by the viscosity of the tissue. Thicker folds and the mucosal wave appearing in the vocal fold cover contribute to the existence of stronger spectrum of harmonic frequencies and sound that has more qualities typical of the chest register. The thyroarytenoid muscle may also have a role in narrowing the epilaryngeal vestibule. It is known that the narrowing of this small space just above the vocal folds can raise the positive reactance of the vocal tract, which would be beneficial for vocal production.