Opinnnäytetyöni on kirjallisuuskatsaus. Tavoitteenani on ollut kerätä tietoa äänihuulilihaksen roolista lauluäänen muodostuksessa ja saattaa se sellaiseksi kirjalliseksi kokonaisuudeksi, että sen lukemisesta voisivat hyötyä laulupedagokiikan opiskelijat tai muut ihmisäänestä kiinnostuneet henkilöt. Olen tehnyt havainnon, että tästä äänifysiologisesti merkittävästä aiheesta ei ole juurikaan tietoa suomen kielellä. Sen takia olen halunnut tehdä opinnäytetyön, joka tarjoaa yhdessä paikassa tämän tiedon kohtuullisen helposti ymmärrettävässä muodossa.

Opinnäytetyötäni varten olen käynyt läpi suuren määrän äänihuulilihaksesta tietoa sisältäviä tutkimusartikkeleita, muita ääneen liittyviä artikkeleita ja lisäksi ihmisääntä käsitteleviä laajempia teoksia sekä muutaman äänenkäytön oppaan. Nämä lähdeteokset olen kokenut merkittäviksi ja keskeisiksi sen perusteella, että niihin on viitattu paljon muissa tutkimuksissa. Jokaisen uuden löytämäni artikkelin kohdalla olen etsinyt käsiini siinä käytetyt sellaiset lähteet, jotka ovat vaikuttaneet oman aiheeni kannalta hyödyllisiltä. Olen hakenut ja löytänyt myös paljon lähdemateriaalia Google Scholar -hakupalvelun avulla.

Keräämästäni tiedosta kävi ilmi, että muuttamalla äänihuulilihaksen aktiivisuutta voidaan vaikuttaa äännön rekisteriin, sävelkorkeuteen, kynnyspaineeseen, taloudellisuuteen, tehokkuuteen ja äänen intensiteettiin. Äänihuulilihaksen aktiivisuuden vaikutus näihin perustuu muutoksiin äänihuulten muodossa, jäykkyydessä, jännityksessä ja elastisuudessa. Kun ne muuttuvat, muuttuu myös äänihuulien värähtely ja se, miten siihen siirtyy ilmavirrasta energiaa korvaamaan kudoksen aihettaman värähtelyn vaimenemisen. Paksummat äänihuulet ja niissä värähtelyn aikana esiintyvä pinta-aalto myötävaikuttavat siihen, että syntyy voimakkaampi äänen yläsävelsarja, joka aistitaan täyteläisempänä ja rintarekisterin omaisempana. Äänihuulilihaksen lihassäikeiden jatkuessa aina kurkunkansi-kannurustositeeseen ja kurkunkannen uloimpiin reunoihin voi mahdollisesti äänihuulilihaksen supistumisella olla vaikutus kurkunpään eteisontelon kaventumiseen. Tämä kaventuminen lisää äntöväylän reaktanssia, jolla on todettu olevan positiivisia vaikutuksia ääneen.