Asunto-osakeyhtiölaki uudistui 1.7.2010. Opinnäytetyössä esiteltiin uudistuksen menestystekijät ja kompastuskivet taloudellisen toteutumisen näkökulmasta. Asunto-osakeyhtiön taloudelliseen toimintaympäristöön kuuluvat hallitus, osakkeenomistajat, tilin- ja toiminnantarkastajat. Opinnäytetyössä käsiteltävä taloudellinen toteutuminen jakautui kolmeen osa-alueeseen: 1. Taloudellinen suunnittelu hallituksen velvoitteiden korostumisen myötä. 2. Taloudellinen toteutuminen vastikerahoitusperusteisten poikkeuksien myötä. 3. Taloudellinen valvonta maallikkotilintarkastusperinteen poistumisen myötä. Tutkimus toteutettiin viidellä haastattelulla ja kyselylomakkeella. Haastattelujen teemat muodostettiin teoreettisen viitekehyksen pohjalta. Tutkimustulokset sisällytettiin teorian osuuteen korostamaan käytännön merkitystä.

Yksi uuden asunto-osakeyhtiölain tarkoituksista on viedä taloyhtiöitä hallinnoidumpaan suuntaan, ja se näkyy taloudellisessa suunnittelussa. Taloudellisen suunnittelun tarkoitus on pitää osakkailta perittävä vastike tarkoituksenmukaisella tasolla ja vaihtelut tasaisina. Talousarvion rinnalle on tullut kunnossapitotarveselvitys, mikä on korostanut talousarvion merkitystä. Tutkimuksessa tarkasteltiin pientaloyhtiön hallituksen toimintaa ja vastineeksi hallitusammattilaisen näkökulmaa lain muutoksille.

Osakkeenomistajiin kohdistuva muutos näkyy taloudellisessa toteutumisessa kunnossapidon ja muutostöiden osalla. Vastikerahoituksen muutoksen myötä osakkeenomistajien ja taloyhtiön vastuut ovat muuttuneet. Tiedonsaanti ja yhdenvertaisuus ovat korostuneet. Vastuiden tunteminen on olennaista vastikerahoitusperusteen muutoksen ymmärtämisessä, ja vastuut esiteltiin sovellettuna oikeuskäytäntöön. Vastikeperusteiseen rahoitukseen on tullut poikkeamasäännöksiä, joita tarkasteltiin opinnäytetyössä oikeuskäytännön ja haastatteluiden pohjalta.

Taloudellisen valvonnan muutos näkyy maallikkotilintarkastuksen muuttumisessa toiminnantarkastukseksi. Tarkoituksena oli selventää toiminnantarkastusta koskevia uuden asunto-osakeyhtiölain säännöksiä, ja vastineeksi tarkastella toiminnantarkastusta tilintarkastajien näkökulmasta. Tilintarkastajan osuudessa otettiin huomioon hallituksen ja tilintarkastajan yhteistyön toteutuminen.