Työssä perehdyttiin Serverless-arkkitehtuuriin ja sen toimivuuteen web-sovelluskehityksessä. Nimitys Serverless, eli palveliton, viittaa siihen, että pilvipalveluntarjoaja hoitaa liikenteen jakamisen tarjoajan ylläpitämille vapaille palvelimille. Pilvipalvelujen yleistymisen kautta Serverless-arkkitehtuuri on noussut suosioon helpottamalla sovellusten kehitystä, käyttöönottoa sekä ylläpitoa. Serverless mahdollistaa osittaisen vastuunsiirron pilvipalvelujen tarjoajille, jotka vastaavat näin ollen palvelinpuolen logiikasta, prosesseista ja allokaatiosta.

Työssä toteutettiin Serverless-arkkitehtuuria noudattava web-sovellus arkkitehtuurin mukaisesti. Sovelluksen kehitykseen käytettiin IBM Cloud -kehitysalustaa, joista tärkein käytetty palvelu oli IBM Cloud Functions. Testisovelluksen määrittelyssä asetettiin toiminnallisuuksille priorisointeja, jotta voitiin tutkia, joutuuko kehitettävistä toiminnallisuuksista karsimaan noudattamalla Serverless-arkkitehtuuria. Määrittelyjen avulla saatiin vertailukohde siihen, tuoko arkkitehtuurin noudattaminen etua sovelluskehitykseen vai luoko se turhia esteitä.

Testisovelluksen toteuttamisen jälkeen arvioitiin prioriteettimääritysten avulla, kuinka onnistuneesti haluttu sovellus kyettiin toteuttamaan. Asetetuista vaatimuksista puolet saatiin toteutettua kokonaan ja puolet osittain. Prioriteettijärjestyksen mukaan kolme onnistunutta vaatimusta olivat tärkeimmät ja kolme osittain onnistunutta järjestyksen lopussa. Laskemalla vaatimuksien onnistumisprosentit ja ottamalla huomioon priorisoinnin, saatiin 86-prosenttisesti onnistunut web-sovellus.

Lopuksi tuloksia hyödyntämällä pohdittiin mahdollisia Serverless-arkkitehtuuriin sopivia käyttökohteita. Samalla pohdittiin tuloksista huomattuja hyviä ja huonoja puolia arkkitehtuuriin sekä kehitysalustaan liittyen