Opinnäytetyö käsittelee työhyvinvointia kotimaisella elävän musiikin tapahtumakentällä. Tapahtumakentällä viitataan tässä yhteydessä kotimaisiin kevyen musiikin tapahtumien järjestäjiin; klubeihin ja festivaaleihin. Opinnäytetyö on nykytila-analyysi elävän musiikin tapahtumajärjestäjien työhyvinvoinnista. Opinnäytetyön kehittävä osuus hahmottuu analyysin pohjalta syntyneistä kehittämisehdotuksista, kuinka tapahtumajärjestäjät voisivat työssään jatkossa entistä paremmin.

Opinnäytetyön tilaaja on Suomen musiikkitapahtumien verkosto LiveFIN ry. Se on valtakunnallinen musiikkitapahtumien ja niiden järjestäjien yhteenliittymä ja etujärjestö. LiveFIN ry:n jäsenistö koostuu keikkapaikoista, festivaaleista ja erilaisista tapahtumajärjestäjistä. Yhdistys valvoo musiikkitapahtumien ja järjestäjien etuja. Yhdistyksen toiminnan tavoitteena on alan yleisten toimintaedellytysten kehittäminen, alaa koskevaan päätöksentekoon osallistuminen ja alan yhteiskunnallisen merkittävyyden esiintuominen.

Opinnäytetyössä käytetyt menetelmät ovat luonteeltaan sekä määrällisiä että laadullisia. Ne perustuvat mixed methods research –lähestymistapaan, joka tarkoittaa määrällisen ja laadullisen tutkimuksen yhdistämistä. Tutkimuksellisessa lähestymistavassa on piirteitä myös toimintatutkimuksesta. Tämä opinnäytetyö on sekä on toiminnan tutkimusta, että käytännön kehittämistyö. Opinnäytetyön aineisto perustuu sähköiseen kyselylomakkeeseen, työhyvinvointikyselyyn, joka toteutettiin marras – joulukuussa 2019. Kyselytutkimuksessa esiin tulleen aineiston ja havaintojen pohjalta järjestettiin ryhmähaastattelu (focus group) helmikuussa 2020. Käytännössä ryhmähaastattelu oli paneelikeskustelu, joka oli osa Seinäjoella järjestettävää musiikkialan ammattilaisille suunnattua MARS – Music. Assembly. Research. Showbusiness. –tapahtumaa. Opinnäytetyön tulokset ja kehittämisehdotukset pohjautuvat kyselytutkimuksessa ja ryhmähaastattelussa esiin nousseisiin havaintoihin.

Tutkimus osoittaa, että elävän musiikin tapahtumajärjestäjät kokevat työhyvinvoinnin keskeisinä tekijöinä riittävän viestinnän ja palautteensaannin. Organisaation rakenteelliset tekijät, mahdollisuus vaikuttaa työn sisältöihin ja tehdyn työn määrään vaikuttavat oleellisesti hyvinvointiin ja jaksamiseen. Tutkimuksen pohjalta voidaan todeta, että alan sisäistä, julkistakin keskustelua työhyvinvoinnista tulee jatkaa.