Opinnäytetyössä tarkasteltiin ajanhallinnan kokemuksen mahdollisia vaikutuksia opinnäytetyön tekijän digitaaliseen tuotesuunnittelutyöhön kokeilemalla eri ajanhallintamenetelmiä.

Digitaalinen tuotesuunnittelu on digitaalisessa ympäristössä tapahtuva prosessi, jossa pyritään ratkaisemaan määritelty käytännön ongelma ja kehitetään kyseiselle ongelmalle ratkaisu, esimerkiksi suunnitellaan sovelluksen toiminallisuudet. Kokeillut ajanhallintamenetelmät olivat Most Important Task (MIT) ja Timeboxing. Tutkimusmenetelmänä oli laadullisen tutkimuksen yksi lähestymistapa autoetnografia, joka on kirjoittamista omasta kokemuksesta ja sen suhteesta ympäröivään kulttuuriin. Autoetnografiaan soveltuvana aineistonkeruun menetelmänä käytettiin päiväkirjamenetelmää, jonka avulla aineisto kerättiin puolistrukturoituna itseraportointina. Raportoijana toimi opinnäytetyön tekijä itse.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata yhden yksilön ajanhallinnan kokemusta ja sen mahdollisia vaikutuksia, ja tavoitteena oli tuottaa tietoa näiden menetelmien käytöstä ja mahdollisesti tarjota esimerkki tai lähtökohta ajanhallintamenetelmien lähestymiseen muille digitaalisen tuotesuunnittelun tai tietotyön parissa työskenteleville.

Ajanhallintamenetelmien kokeilujaksoissa saadut kokemukset olivat negatiivisia, eikä kokemusta ajanhallinnasta, eli tehostettua digitaalisen tuotesuunnittelutyöhön liittyvien päämäärien saavuttamista MIT- ja Timeboxing-ajanhallintamenetelmiä hyödyntäen saavutettu. Tuloksiin vaikuttaneita tekijöitä voivat olla ajanhallintamenetelmien kokeilujaksojen kesto, valittujen menetelmien luonne ja tekijän oman aikakäsityksen vaikutus kokeiluihin. Edellä mainittujen teemojen mahdollisia vaikutuksia tuloksiin tulisi selvittää jatkotutkimuksilla.