Insinöörityössä käsitellään sormiakkuja ja -paristoja. Sormiakkuja pyrittiin mittauksissa käyttämään tehokkaasti samoin kuin kotitalouksissa käytetään niitä yleisesti. Työssä selvitettiin, miten niiden käyttö on kannattavaa ja miten helposti niitä voidaan vahingoittaa kotitalouksissa.

Sormiakkujen ja sormiparistojen varauksia purettiin kameroilla. Sormiakkuja ladattiin eri tavoin ja kolmella laturilla. Erilaisten sormiakkujen ja -paristojen eroja pyrittiin selvittämään. Lataamisten ja syväpurkamisen vaikutuksia myös tutkittiin. Jännitemittauksia tehtiin digitaalisella yleismittarilla sormiparistoja ja -akkuja purettaessa tai sormiakkuja ladattaessa. Lisäksi tutkittiin itsepurkautumista ja lämpötilan vaikutuksia.

Litiumparistolla riitti tehoa pitkään. Myös NiMH-sormiakut kestivät runsasta käyttöä. Muuten ei huomattu kovin suuria eroja ainakaan erimerkkisten NiMH-akkujen kesken. Huomattiin, että NiMH-sormiakkuja voitiin ladata NiCd-laturilla ja pikalaturilla ainakin muutaman kerran ilman haittavaikutuksia. Sormiakkuja voitiin myös syväpurkaa muutaman peräkkäisen käyttökerran päätteeksi aiheuttamatta haittoja välittömästi. Pakkanen ei näyttänyt kovin paljon vaikuttavan ainakaan uudehkohin sormiakkuihin. Tutkimukset olisivat vaatineet lisää käyttökertoja, jotta oltaisiin mahdollisesti saatu parempia tuloksia haitallisesta käytöstä ja erilaisten sormiakkujen eroista.