Opinnäytetyö on kirjoitettu esittävän taiteenalan ja erityisesti sirkus- ja teatterialan ammattilaisille, harrastajille ja kyseisistä aloista kiinnostuneille. Esittävien taiteenalojen limittymistä on esiintynyt kautta aikain, mutta nykypäivänä poikkitaiteellisuus on löytänyt, omalta osaltaan nykysirkuksen ansiosta, uudet keinot toteutua. Tavoite on valaista lukijalle, kuinka sirkus on muokkaantunut juuriltaan nykypäivän esittävän taiteen vaikuttajaksi. Työ avaa sirkuksen pitkää historiallista matkaa alkeellisista sirkustaidoista Rooman kautta perinteiseen sirkukseen. Lukija tutustuu uuden sirkuksen vallankumouksen kautta sen olemassa oloon nykyhetkessä ja nykysirkuksena. Analysoitavana on erityisesti nykysirkuksen ja sen aatteiden risteytyminen teatteriin sekä tämän seurauksena kasvavassa määrin syntyneiden poikkitaiteellisten teosten lähtökohdat.

Tutkin omassa lastenteatteriohjauksessani, Pinokkiossa, uuden sirkuksen aatteiden toimivuutta ohjauksellisesti sekä ohjaajan työskentelyvälineinä. Tarkastelun kohteena on kokeellisen ohjauksen toimivuus ja haasteet harrastajateatterissa. Saavuttamaamme lopputulosta analysoin muun muassa sirkuksen estetiikan, keskiajan karnevaalikulttuurin ja harrastajateatterin luoman työympäristön kautta.

Teatterin ja nykysirkuksen yhteistyön sekä fysiikan kautta sirkus itsessään luo mahdollisuuden viedä esitykset syvemmälle metaforiselle tasolle. Eri yhteisöjen kanssa työskenteleville ohjaajille, erityisesti kollegoilleni, sirkustekniikoiden ja nykysirkuksen tuomat mahdollisuudet tarjoavat ammattikentälle ainutlaatuisia työkaluja.