Tutkimus tehtiin Puolustusvoimille osana poikkeusolojen vesihuoltosuunnittelua. Tutkimukseen hankitut talousvedet varastoitiin kahdella erityyppisellä desinfiointikemikaalilla, joiden pitoisuusmuutoksia selvitettiin varastoinnin aikana. Talousveden varastointiin käytetyt desinfiointikemikaalit olivat kloorivalmiste ja hopeayhdiste.

Tutkimuksessa hyödynnettiin erilaisia talousveden hankintamenetelmiä. Ensimmäisessä menetelmässä talousvettä otettiin vesijohtoverkosta. Toisena oli matalakairamenetelmä, jossa talousvettä tuotetaan suoraan pohjavedestä. Kolmas menetelmä oli käänteisosmoosiin perustuva vedenpuhdistuslaite, jolla talousvettä tuotettiin merivedestä.

Varastoitaviin talousvesiin lisättiin tutkittava desinfiointikemikaali, jonka pitoisuutta mitattiin varastoinnin aikana. Toiset vesisäiliöt varastoitiin rakennukseen, jossa olosuhteet ovat vakioidut ja toiset vesisäiliöt varastoitiin ulos, jossa varastointiolosuhteet olivat vaihtelevia.

Mittaustuloksien perusteella laadittiin matemaattinen mallinnus, johon hyödynnettiin pienimmän neliösumman menetelmää. Menetelmää voidaan hyödyntää kun laaditaan ennusteita kemikaalipitoisuuksiin tai jos arvioidaan kemikaalipitoisuuksia mittauspisteiden ulkopuolisista kohdista.

Tutkimustuloksissa havaittiin eroja talousveden vapaan kloorin pitoisuuksissa, kun varastointiolosuhteet olivat erilaiset. Raakavesilähteellä oli myös vaikutusta mitattuihin vapaan kloorin pitoisuuksiin.

Tutkimustuloksien perusteella olosuhteet eivät vaikuttaneet yhtä voimakkaasti hopeapitoisuuteen kuin klooripitoisuuksiin. Raakavesilähde vaikutti myös hopeapitoisuuteen varastoinnin aikana.