Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirastolle tietoa, jota voidaan käyttää jalkojenhoidon toteuttamista koskevan päätöksenteon tukena. Tavoitteena oli diabeetikon jalkojen 3. riskiluokkaan kuuluvien diabetespotilaiden hoidon kehittäminen Helsingin kaupungin jalkaterapiayksiköissä. Työ tehtiin yhteistyössä sen aloittaneiden, kaupungilla työskentelevien jalkojenhoitajien kanssa.

Opinnäytetyön tutkimuksellinen lähestymistapa oli monimetodinen: siihen sisältyi sekä määrällinen että laadullinen osuus. Työn aloittaneet jalkojenhoitajat olivat keränneet määrällisin menetelmin analysoitavan aineiston. Se kerättiin Helsingin kaupungin jalkaterapiayksiköissä hoitoa saavilta 3. riskiluokkaan kuuluvilta diabetespotilailta paperisella kyselykaavakkeella. Kyselyllä pyrittiin selvittämään potilaiden hoidon ja omahoidon toteutumista.

Vastaukset analysoitiin tilastollisin menetelmin. Kyselyssä kerättiin myös tekstimuotoista palautetta, josta tehtiin yhteenveto. Työn määrälliseen osuuteen kuuluu myös jalkojenhoitajien Pegasos-potilastietojärjestelmän avulla tekemä riskiluokitusarvio. Työn laadullinen osuus toteutui, kun kyselyn tuottamaa tietoa verrattiin kansainväliseen ja kansalliseen diabeetikon jalkojenhoitohoitosuositukseen.

Kyselyyn vastasi 266 riskiluokkaan 3 luokiteltua diabetespotilasta eli noin 75 % jalkaterapiayksiköissä hoidettavista 3. riskiluokan potilaista. Kyselyn tuloksia hoitosuosituksiin vertaamalla selvisi kehityskohteita. Riskiluokitusta ei ole tehty ohjeistuksen mukaan reilun 10 %:n kohdalla. Ilmeni myös, että omahoito, esimerkiksi jalkojen päivittäinen tarkistus ja varvasvälien hoito, sekä hoitoon pääsyn oikea-aikaisuus eivät käytännössä toteudu kaikkien vastaajien kohdalla suositusten mukaisesti. Myös jalkineiden käytön ohjauksessa voitiin nähdä kehitettävää. Kyselyn tekstimuotoisessa palauteosiossa suurin osa vastanneista potilaista ilmaisi tyytyväisyytensä saamaansa hoitoon.

Tulosten perusteella tehtiin kehitysehdotuksia riskiluokituksen tekemisestä ja sen käytöstä potilasohjauksessa sekä hoidon ja omahoidon toteutumisesta. Toivomme tuottamamme tiedon hyödyntävän Helsingin kaupungin jalkaterapiayksiköitä diabeetikoiden jalkojenhoitokäytänteiden kehittämisessä. Tätä työtä voisi jatkaa jalostamalla tuotetuista kehitysehdotuksista esimerkiksi riskiluokituksen tekemiseen ohjaavaa koulutusmateriaalia tai riskiluokka 3:n potilaille suunnattua omahoidon ohjausmateriaalia.